Jari Sillanpää on laulanut pienestä pojasta asti. Laulajan ammatti ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan hän alkoi luoda uraa ensin ravintola-alalla.
Ennen laulajan uraansa Jari Sillanpää ehti työskennellä 12 vuotta ravintola-alalla. Hän aloitti Ruotsin Luulajassa diskon blokkarina ja eteni siitä lounas- ja illallisravintoloihin. Hän toimi myös baarimikkona ruotsinlaivalla.
– Sain tehdä erilaisia hommia baarissa ja ruokaravintoloissa sekä kokeilla vähän hovimestarina olemista, Sillanpää sanoo.
Työn monipuolisuudesta huolimatta 12 vuoden jälkeen ravintolatyö alkoi maistua puulta. Sillanpää toteaa, että oman ravintolan avaaminen olisi ollut ainoa asia, mikä olisi saanut jatkamaan samalla alalla.
Tangomarkkinat ehtivät väliin, ja Sillanpää aloitti uuden uran uudella alalla.
Ei tarpeeksi uskoa omiin kykyihin
Sillanpää on laulanut pikkupojasta asti. Hän ei kuitenkaan luottanut omiin kykyihinsä niin paljon, että olisi uskonut laulamisesta tulevan ammattia.
Sillanpää lauloi lapsena aina koulun päättäjäisissä, ja paikallisissa lehdissä kirjoitettiin: "Jos tämä poika satsaa laulamiseen, hän menee pitkälle". Myös äiti oli sitä mieltä, että pojan tulisi panostaa laulamiseen.
Sillanpää omaa uskoa horjuttivat kuitenkin kirkkokuoron kokemukset.
– Sain harvoin laulaa sooloja. Vierustoveri Peter sai aina soolot. Mietin miten voin menestyä, jos en pääse näyttämään kykyjäni edes kuorossa, hän muistelee.
Laivan karaokelavalla purjeisiin tarttui tuulenvire, joka kuljetti Sillanpään kohti laulajan ammattia.
– Olin baarissa töissä. Kun oli vähän asiakkaita, kysyin kollegoilta, saanko mennä laulamaan karaokea. Ja aina minä sain mennä, Sillanpää kertoo.
Yleisön vastaanotto ja kannustus sai hänet viimein uskomaan, että hänestä on ammattilaulajaksi.
Tangomarkkinoilla tutuksi
Karaokemenestyksestä rohkaistuneena Sillanpää päätti ottaa yhteyttä levytuottaja Jaakko Saloon.
– Äänitin laivalla kasetin, johon keräsin lempibiisejäni muun muassa Frank Sinatralta. Lähetin kasetin Jaakko Salolle ja kysyin, olisiko minulla jotain mahdollisuuksia alalle, Sillanpää kertoo.
Ilokseen Sillanpää sai Jaakko Salolta kirjeen. Siinä sanottiin, ettei Suomessa ole enää tapana tehdä suoraan levytyssopimuksia. Ensin täytyy tehdä itsensä tutuksi, ja Salo ehdotti Seinäjoen Tangomarkkinoihin osallistumista.
Sillanpää innostui ajatuksesta. Hän oli nähnyt Tangomarkkinat televisiosta, ja niissä viehättivät smokkipukuiset laulajat sekä iso taustaorkesteri.
– Ostin Reijo Taipaleen kokoelmalevyn, jolla oli vain tangoja. Harjoittelin laivalla kappaleita Täysikuu ja Muista minua.
Ensimmäisellä kerralla Sillanpää pääsi karsintoihin ja kymmenen parhaan joukkoon. Seuraava yritys toi toisen tangoprinssin tittelin. Kolmas kerta toden sanoi, ja Sillanpää kruunattiin täysillä pisteillä tangokuninkaaksi.
Tangokuningasparit takaisin
Sillanpää ei huomaa muuttuneensa pitkän ja menestyksekkään uran aikana. Hän tuumaa hiukan aikuistuneensa, vaikka myöntää olevansa sielultaan ikuinen pikkulapsi. Varmuutta hän on vuosien varrella saanut enemmän.
– Olen aina ollut vahva ja määrätietoinen, mutta nyt olen saanut sisäisen rauhan ja levollisuuden. Elämä on rauhoittunut, Sillanpää toteaa.
Sillanpään koko kansan tietoisuuteen nostanutta Tangomarkkinat-kilpailua uudistettiin muutama vuosi sitten. Vuodesta 2009 lähtien naiset ja miehet ovat kilpailleet samassa sarjassa ja voittajaksi on kruunattu vain yksi henkilö.
– Kun viime vuonna seurasin tangomarkkinoita, se oli tylsää. Tuli mieleen kaikki ihanat muistot Maritan (Taavitsainen) kanssa ja ajattelin, ettei tämä saa olla näin, Sillanpää sanoo.
Entisen tangokuninkaallisen mielestä vanhojen formaattien on hyvä kokeilla uusia juttuja. Hän kaipaa kuitenkin vanhaa kilpailumallia, jossa kruunataan sekä kuningas että kuningatar.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva