Venäjän tiedotusvälineissä on levitetty laajasti väitteitä suomalaisten suorittamista julmuuksista jatkosodan aikana, uutisoi Helsingin Sanomat. Julkisuudessa on muun muassa puhuttu suomalaisten miehittäjien hirmutöistä ja venäläisvankien nälänhädästä.
Lehden mukaan julkisuudessa kiertävät väitteet perustuvat Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n Karjalan-osaston tähän asti salassapidettyihin asiakirjoihin, jotka julkaistiin viime viikolla.
Asiakirjat koskevat jatkosodan aikaa vuosina 1941–1944, jolloin Suomi perusti vankileirejä Äänislinnaksi nimeämäänsä kaupunkiin Itä-Karjalan miehityksen aikana.
Helsingin Sanomien mukaan asiakirjoissa kerrotaan suomalaisten väitetyistä julmuuksista useiden eri esimerkkien kautta. Venäläinen Ria Novosti kertoo esimerkiksi Britkin-nimisestä miehestä, joka sairastui leirien huonoissa oloissa.
Mies yritti hakea apua lääkäriltä, mutta tämä hakkasi hänet tajuttomaksi ja lähetti takaisin keskitysleirille. Britkin kuoli viikon kuluttua.
Helsingin Sanomat kertoo myös esimerkiksi Venäjän sotahistoriallisen seuran tieteellisen johtajan Mihail Mjahkov kuvailevan suomalaisten miehittäjien tekoja Rossija 24 -kanavan studiohaastattelussa "kansanmurhaksi".
"Suomesta yritetään maalata kuvaa epämukavana naapurina"
Helsingin Sanomien haastatteleman suomalaishistorioitsija Antti Kujalan mukaan Suomesta yritetään näillä puheilla maalata kuvaa epämukavana naapurina.
– Kaikki halutaan käsittää Venäjän vihollisiksi. Nykyinen hallinto perustelee olemassaolonsa sillä, että on hirveä uhka ja naapuriin ei voi luottaa. Venäjän pitää aseistaa itsensä hampaisiin saakka, Kujala sanoo lehden haastattelussa.