HS tapasi Airiston Helmen omistajan – kertoo ostaneensa saaria syväväylän varrelta pienemmän leväongelman takia: "Toiset keräävät taidetta, toiset autoja, mutta minä kerään saaria"

1:30
Video: Airiston Helmen tonttien muutos ilmakuvina.

Viime vuoden syksyllä Airiston Helmestä ja sen omistajasta tuli kansainvälinen uutinen, kun poliisi teki mittavan operaation Turun alueella toimivan yrityksen tiloihin muun muassa Turun saaristossa.

Helsingin Sanomat on tavannut Airiston Helmen omistajan Pavel Melnikovin Latviassa. Haastattelussa mies avaa syitä sille, miksi osti useita saaria Airistosta.

– Ihmisillä on erilaisia kokoelmia. Toiset keräävät taidetta, toiset autoja, mutta minä kerään saaria. Pidän niistä. Saarilla on aitoa villiä luontoa, hän sanoo.

Turun saaristoon hän kertoo ihastuneensa purjehdusmatkoillaan.

Airiston Helmi perustettiin vuonna 2007. Melnikov kertoo perustaneensa yrityksen, sillä aikoi myös vuokrata loma-asuntoja.

Suomessa on ihmetelty, miksi Melnikov hankki saariaan juuri tärkeän syväväylän varrelta. Melnikovin mukaan syy on siinä, että hänen veneessään on suuri syväys ja myös leväongelma on pienempi.

Säkkiluodolle Melnikov rakennutti peräti yhdeksän vankkaa laituria.

– Tykkään uida, ja uin saaren ympäri laiturilta toiselle. Tuulisella säällä ankkuroin veneen joskus eteläpuolelle, joskus pohjoispuolelle, hän sanoo.

HS kertoo lisäksi käyneensä keskusteluita useiden Airiston Helmen tapauksen tuntevien viranomaisten, asiantuntijoiden ja poliitikkojen kanssa ja näyttää siltä, että Venäjän valtion osuudesta Airiston Helmen toimintaan ei ole kertynyt konkreettista näyttöä.

Esitutkinnassa epäillään muun muassa törkeää rahanpesua

Helmikuussa rikostarkastaja Tomi Taskila kertoi STT:lle, että poliisi jäljittää edelleen Airiston Helmen rahojen alkuperää. Tutkinnan kohteena olevassa osakeyhtiössä epäillään pestyn rahaa usean miljoonan euron edestä.

Rahanpesurikosta ei voi olla ilman esirikosta, josta rahat on saatu. Taskilan mukaan esirikosta selvitetään edelleen. Poliisi on lähettänyt ulkomaille oikeusapupyyntöjä, mutta ei kerro mihin maihin.

– Oikeusapupyynnöillä pyritään saamaan tiliotteita, että nähtäisiin miten raha on liikkunut. Toivottavasti saamme tiedot käyttöömme tämän vuoden puolella, mutta oikeusapupyynnöissä voi kestää vuosiakin, Taskila sanoi helmikuussa.

Taskila kommentoi yleisellä tasolla, että veroparatiiseistakin saa viranomaisteitse tietoja, mutta oikeusapupyynnöissä kestää kuukausista vuosiin. Törkeän rahanpesurikoksen lisäksi esitutkinnassa epäillään muun muassa törkeää veropetosta ja törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta. Poliisi epäilee, että pimeitä palkkoja on maksettu yhteensä 2,8 miljoonan euron verran.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja