Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajaehdokkaiden testit Suomessa alkavat ensi viikolla. Ensimmäisenä vuorossa on yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, jonka testaus alkava torstaina 9. tammikuuta.
Suomeen saapuu kaksi Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n hävittäjää, joista toinen on kaksipaikkainen.
Kukin ehdokkaista tuo koneitaan Satakunnan lennoston Pirkkalaan noin viikoksi kerrallaan. HX Challenge -testaustapahtuman päättää Boeingin Super Hornet helmikuun jälkipuoliskolla.
Ilmavoimien operaatiopäällikkö ja HX-hankejohtaja Juha-Pekka Keränen korostaa, ettei kyseessä ole pitkähkö lentonäytösten sarja tai ehdokkaiden paremmuuskilpailu. Sen sijaan testejä voisi verrata auton katsastukseen, jossa varmistetaan, että kaikki toimii niin kuin pitää.
– On tärkeää, että (ehdokkaiden) kyvykkyydet pystytään todentamaan meidän asettamilla reunaehdoilla – että onko se totta, mitä meille on aiemmin kerrottu, eversti Keränen sanoo.
Parin kuukauden ajalle mahtuu monenlaista säätä. Sensoreiden ja tutkien kykyjen varmistamiseksi olisi Keräsen mukaan suotavaa, että maassa olisi lunta ja taivaalla matalaa pilveä.
– Ei säästä tule kuitenkaan ratkaisevaa etua kenellekään olemaan, Keränen lisää.
Suomalaispilotti takapenkille?
Suomi on edellyttänyt ehdokkaiden tuovan testaustapahtumaan vähintään kaksi konetta, jotta niillä voidaan lentää myös parilentoja koneiden välisen kommunikoinnin todentamiseksi. Osalla valmistajista on koneistaan myös kaksipaikkaisia versioita, jolloin suomalaisen lentäjän on mahdollista olla mukana lennolla.
– Totta kai käytetään sellainen tilaisuus hyväksi. Se on kuitenkin ekstraa, meille on tärkeintä päästä kiinni tallennettuun dataan lentojen jälkeen, Keränen sanoo.
Suomalaispilotti olisi koneessa todennäköisesti kyydissä takapenkkiläisenä seuraamassa sitä, miten koneesta pitkän kokemuksen omaava ohjaaja sen järjestelmiä käyttää.
– Ei ole järkevää, että oma mies siihen liian paljon vaikuttaa, Keränen sanoo.
Koneita voi tulla Pirkkalaan enemmänkin kuin kaksi. Esimerkiksi Saab tuonee vasta koelentovaiheessa olevan Gripen E:n lisäksi Suomeen ainakin GlobalEye-tutkavalvontakoneen, joita on mukana kaksi yhtiön Suomelle tekemässä tarjouspaketissa. Super Hornetista tullee paikalle myös elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettu Growler-versio.
Muut ehdokkaat Suomen seuraavaksi hävittäjäksi ovat ranskalainen Dassault Rafale sekä amerikkalainen Lockheed Martinin F-35A.
Kaikki puolustushaarat mukana
Vaikka HX Challenge toteutetaan Pirkkalasta käsin, ulottuu lentotoiminta pohjoisessa aina Oulun tasalle asti, lännessä ja etelässä myös merialueille. Ilmassa ei ole vain ulkomaisia koneita, vaan myös Ilmavoimien Horneteja ja Hawkeja muun muassa maalitoiminnassa. Maa- ja Merivoimilla on niilläkin oma roolinsa HX Challengessa.
Lentoja tehdään pääosin virka-aikaan satunnaisia yölentoja lukuun ottamatta. Yleisön kiinnostukseen on varauduttu järjestämällä Tampereen lentoasemalle lentokonespottaajille paikka koneiden seuraamiseen.
Hornet-seuraajaehdokkaiden testaaminen jatkuu simulaattoreissa ja koelennoin ulkomailla vielä HX Challengen jälkeen. Suorituskykyyn perustuva paremmuusjärjestys selviää ennen kuin valtioneuvosto tekee lopullisen hankintapäätöksen vuonna 2021. Lopulliset ja molempia osapuolia sitovat tarjoukset valmistajille lähetetään vielä tämän vuoden aikana.
Suomen hallitus on asettanut Hornetien suorituskyvyn täysimääräisen korvaamisen hankintahintakatoksi 10 miljardia euroa. Puolustushallinto arvioi koneiden käytön nielevän 30 vuoden pituisen elinkaaren aikana suurin piirtein samansuuruisen summan rahaa kuin itse hankinnan. Elinkaarikustannuksiin sisältyy kaksi miljardia euroa koneiden vaatimiin päivityksiin.
Laskelmat perustuvat kokemuksiin nykyisten Hornetien hankinnasta ja käytöstä. Uusien hävittäjien käyttö ja päivitykset kustannetaan normaalista puolustusbudjetista, kuten Hornetienkin suhteen on tähän saakka tehty.