Kiista hoitajamitoituksesta on kiihtynyt uudelle kierrokselle, sillä alan yritys- ja järjestökenttä sekä työntekijäjärjestöt käyvät nokkapokkaa hoiva-avustajien koulutusuudistuksesta.
Hoiva-avustajan koulutusta ollaan yhdenmukaistamassa, jotta osaaminen ja vaatimukset tunnettaisiin paremmin.
Jo vuosia vammaisten ja vanhusten asumisyksiköissä on työskennellyt hoiva-avustajia, jotka laittavat ruokaa, ovat mukana huolehtimassa vaatteista, kylvetyksestä, siivouksesta ja esimerkiksi kuljetuspalveluista. Pätevyyden tehtävään on saanut suorittamalla osan lähihoitajan tutkinnosta, mikä on tarkoittanut noin vuoden opintoja.
"Koulutuksella saataisiin yhteinen lähtökohta"
Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustava Hali kannattaa suunnitelmaa hoiva-avustajien koulutuksen selkiyttämisestä.
– Tässä luodaan yhtenäinen ja mitattavissa oleva koulutus eli tiedämme, mitä osaamista työntekijöillä on. Vastuu osaamisen arvioinnista on työnantajalla, mutta koulutuksella saataisiin yhteinen lähtökohta, sanoo Halin johtaja Arja Laitinen.
Hän odottaa, että työntekijät laskettaisiin osittain mukaan hoitajamitoitukseen, kuten hallitus on esittänyt. Hän varoittaa, että alan työntekijäjärjestöjen Superin ja Tehyn tiukka kanta hoiva-avustajien koulutukseen voi vesittää uudistuksen, jos sen myötä hoiva-avustajia ei laskettaisikaan mukaan hoitajamitoitukseen.
Tehyn ja Superin mielestä välitöntä asiakastyötä tekevän vanhuspalvelujen hoitohenkilöstön on oltava ensisijassa nimikesuojattuja lähi- ja sairaanhoitajia.
Järjestöt muistuttavat, että ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa toteutetaan elämän loppuvaiheen hoitoa. Koronaepidemia on niiden mielestä entisestään tuonut esiin työn vaativuuden.
Hoiva-avustajille parempi nimike olisi Tehyn ja Superin mielestä esimerkiksi tukipalvelutyöntekijä.
– Hoitajamitoitukseen heitä ei voi laskea, sanoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija .