Tehyn mukaan hoiva-avustajat tekevät yllättävän paljon sairaanhoitajille ja lähihoitajille kuuluvia tehtäviä kuten lääkehoitoja. Tämä on aiheuttanut jopa potilasturvallisuuden vaarantumista.
Sosiaalialan ammattijärjestö Tehyn kyselyssä lähes joka neljäs ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa työskennelleistä kertoi hoiva-avustajien osallistuvan lääkehoitoon viikoittain tai useammin. Kuitenkin vain pienellä osalla oli kirjallinen lääkelupa ja koulutus lääkehoitoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä lääkehoidon toteuttaminen on määritelty ensisijaisesti koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi, joita hoiva-avustajat eivät ole, Tehy sanoo. Tehyn mukaan tästä voidaan poiketa vain, jos työnantaja arvioi sen toiminnan kannalta perustelluksi.
– Tällöin hoiva-avustaja tulee kouluttaa lääkehoidon tehtäviin, osaaminen tulee varmistaa ja on oltava lääkehoitolupa, Tehyn tiedotteessa kirjoitetaan.
Lue myös: JHL ja Tehy haastavat Helsingin kaupungin oikeuteen palkkasotkujen takia – "Meille ei jää tässä enää muuta mahdollisuutta"
Tehostetussa palveluasumisessa lääkehoitoa saa vanhuspalvelulain mukaan antaa vain henkilö, jolla on riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen.
Lääkehoidon villi länsi
Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan hoiva-avustajien käyttö lääkehoidossa on karannut käsistä.
– Vallalla on tältä osin lääkehoidon villi länsi, jossa paitsi rikotaan lakia myös vaarannetaan vakavasti potilasturvallisuus, sanoo Rytkönen.
Tehy vaatii tiukempaa valvontaa ja sanktioita nyt ilmenneisiin lääkehoidon puutteisiin ja laiminlyönteihin.
– Kuka toimintaa valvoo ja kantaa vastuun lääkehoidosta, kun hoiva-avustajat eivät esimerkiksi ole Valviran valvonnan piirissä. Myös vastuukysymyksissä on isoja aukkoja.
Lue myös: Helsingin kaupungin ja terveysyritysten sopimat rekrytointikiellot olivat laittomia – tällainen on apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu
Työnantajat pelaavat Rytkösen mukaan kaksilla korteilla, jossa ensin viestitään tarpeesta saada lisää väkeä avustavaan työhön. Tämä olisi Rytkösen mukaan perusteltua, mutta hänen mukaansa todellinen syy näyttää olevan arve halvempaan ja vähemmän koulutettuun työvoimaan.
Kunnollista palkkaa ja parempia työoloja mollaamisen sijaan
Rytkönen ihmettelee, että työnantajapuolen valitus hoitaja- ja avustajapulasta on ristiriidassa julkisuudessa annettuihin, alaa halventaviin kommentteihin.
– Kuka haluaa työhön alalle, josta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn toteaa (Helsingin Sanomissa), että omaishoitajakin pystyy hoitamaan ilman koulutusta? Tai tehtäviin, joista työnantajaliiton johtaja Arja Laitinen sanoo, että ei edellytä ammattilaisia, koska työ on vanhusten kanssa keskustelua ja kahvin juontia, Rytkönen kysyy.
Rytkönen suosittelee alan vetovoiman parantamiseen mollaamisen sijaan kunnollista palkkaa ja parempia työoloja.