Liike Nytin kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo avautuu tiedotteessa Ylen rahoituksesta päättävän työryhmän tuoreesta kompromissiesityksestä.
Harkimon mukaan työryhmää johtavan Matias Marttisen (kok.) esitys on "kuin koko kuva Suomen kyvystä poliittisiin päätöksiin" ja "täysi mahalasku".
Harkimo ei hyväksy sovintoesitystä, jonka sisältö julkaistaan, jos tänään koolla olevat eduskuntaryhmät hyväksyvät esityksen.
Marttinen kertoi aamulla, että työryhmä, lukuun ottamatta Liike Nytiä, pääsi sopuun kompromissiesityksestä. Marttinen kertoo, että on pyrkinyt rakentamaan sellaisen kompromissin, jonka pystyisivät hyväksymään nekin ryhmät, jotka eivät vielä sitä ole tehneet. Marttinen odottaa ryhmien kantoja uusimpaan kompromissiesitykseen tämän päivän aikana.
Harkimo lähtee siitä, että Ylestä pitää leikata yhtä lailla kuin kaikesta muustakin.
– Hyvinvointialueilla tehdään jo listoja, mistä hoidoista luovutaan ja Suojelupoliisista leikataan, ei Yle voi mitenkään jäädä ulkopuolelle.
Harkimosta työryhmä yrittää väistää leikkauksia ja siirtää "palloa vain seuraavalle hallitukselle".
– Nyt ollaan tekemässä puoluepoliittisia kauppoja, koska Yle on pyhä lehmä ja poliitikot pelkäävät sitä. Minun ei tarvitse pelätä mitään eikä odottaa kutsua A-studioon, kun sinne ei kuitenkaan kutsuta, Harkimo sanoo.
Yle-rahoituksesta päättävään työryhmään Harkimo lähti sillä ajatuksella, että Ylen toimintaa uudistetaan ja tehostetaan.
– Suomesta puuttuvat kokonaan kyky ja halu uudistua. Terveydenhuolto on täydessä kriisissä ja jo valmiiksi huonosti toimeen tulevia ihmisiä kyykytetään, mutta Yle se vaan porskuttaa. En voi käsittää, miten yksi ainoa julkinen palvelu saa jatkaa ilman todellisia säästöjä, sanoo Harkimo.
Lue lisää: Marttisen työryhmä sopuun Ylen rahoituksesta: "Kompromissi on hyvin hauras"
Pitkän tähtäimen suunnitelma
Ylestä pitäisi tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma, Harkimo kirjoittaa tiedotteessa.
Hänestä pitäisi selvittää, miten esimerkiksi tekoäly, digitalisaatio ja henkilökunnan eläköityminen vaikuttavat palveluun ja kustannuksiin.
– Pitää pystyä reagoimaan myös kuluttajien käytöksen muuttumiseen. Miksi pitää yllä kolmea TV-kanavaa ja niiden kalliita rakenteita, jos ihmiset katsovat yhä vähemmän TV:tä?
Kustannusten alentamisen tavoite voi olla 15–30 prosenttia nykytasoon verrattuna, sanoo Harkimo.
Harkimon mielestä tällaisessa muutoksessa ei ole mitään dramaattista, kun maali on riittävän pitkällä.
– Pohjoismaisessa vertailussa Yle on kallis palvelu ja silloin on verrattu asukasmääriin. Se olisi vielä paljon kalliimpi, jos verrattaisiin bkt:hen, Harkimo sanoo.
Harkimon mielestä paljon lisää laatua ja kustannustehokkuutta syntyisi, jos paremmalla ostamisen osaamisella hyödynnettäisiin alihankintana kotimaista yksityistä tuotantoa enemmän.