Pikajuoksijat Tommie Smith ja John Carlos loivat Meksikon olympialaisissa vuonna 1968 yhden urheiluhistorian merkittävimmistä hetkistä. Kaksikko oli paikan päällä Eugenessa, jossa he kertoivat, että eivät ole vieläkään saaneet anteeksipyyntöä Kansainväliseltä olympiakomitealta KOK:lta.
Smith juoksi tuolloin 200 metrillä olympiavoittoon ja Carlos samassa kisassa kolmanneksi. Palkintojenjakotilaisuudessa nähtiin hetki, joka tulee olemaan ikuisesti urheiluväen mielissä. Molemmat juoksijat nostivat mustaan nahkakäsineeseen puetut nyrkkinsä ilmaan protestina Yhdysvaltojen harjoittamaa rotusortoa vastaan. Samalla he painoivat päänsä alas.
Kummallakaan miehellä ei ollut jalassaan kenkiä, ainoastaan mustat sukat, jotka symboloivat afroamerikkalaisten köyhyyttä Yhdysvalloissa. Smithillä, Carloksella sekä kisassa toiseksi tulleella Australian Peter Normanilla oli myös OPHR (Olympic Project for Human Rights) -rintamerkki. Kolmikko poistui stadionilta valtavien buuaksien saattelemana.
Kansainvälisen olympiakomitean silloinen puheenjotaja Avery Brundage oli tiukkana sen suhteen, että poliittisilla kannanotoilla ei olisi mitään sijaa olympialaisissa. Hän vaati, että Yhdysvaltojen joukkue sulkisi kaksikon ulos ja heittäisi heidät pois olympiakylästä. Yhdysvaltojen joukkue vastusti päätöstä, minkä jälkeen KOK uhkasi sulkea ulos koko yleisurheilujoukkueen. Tämä johti siihen, että Smith ja Carlos heitettiin pois olympialaisista.
Meksikon ikonisista tapahtumista on nyt kulunut 54 vuotta. Nykyään molemmat ovat suuria sankareita, vaikka aluksi heitä vihattiin, hyljeksittiin ja jopa uhattiin tappaa kannanottonsa vuoksi.
Yhdysvaltojen yleisurheiluliitto oli kutsunut molemmat Eugenen MM-kisoihin seuraamaan 200 metrin finaalia. He saivat muutamia vuosia sitten virallisen anteeksipyynnön Yhdysvaltojen olympiakomitealta.
– Haluan kiittää heitä siitä, Smith sanoi Eugenessa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Expressenin mukaan ja lisäsi, että omistaa anteeksipyynnön sille 24-vuotiaalle pojalle, joka seisoi palkintokorokkeella Meksikossa.
– Anteeksipyynnön saaminen 50 vuotta myöhemmin ei ole oikein minun ajatukseni kunnioituksesta. Halusin, että olisitte kunnioittaneet sitä 24-vuotiasta poikaa. Hän oli se, joka teki sen. Olen päässyt yli häpeästä, jonka tunsin silloin, kun kukaan ei ojentanut auttavaa kättä. Kun he pyysivät anteeksi pari vuotta sitten, omistin sen sille 24-vuotiaalla pojalle, en minulle. Heidän olisi pitänyt pyytää anteeksi aiemmin, Smith totesi.
KOK ei ole esittänyt anteeksipyyntöä. Carlos kertoi, että hän kohtasi KOK:n edustajia vastikään asian tiimoilta.
– Sanoin, että eikö teistä tunnu siltä, että olisitte meille velkaa anteeksipyynnön. He vastasivat, että he eivät tehneet mitään meitä vastaan, vaan se oli Yhdysvallat, joka rankaisi meitä. Haluan muistuttaa, että se oli KOK, joka antoi käskyn heittää meidät kisoista ja ottaa mitalimme pois, Carlos sanoi.
– KOK:n mukaan se, mitä teimme oli väärin, yli rajan ja poliittista. He ottivat käyttöön säännön, jota kutsutaan sääntö 50:nneksi, Carlos jatkoi.
KOK:n sääntö 50 määrittelee, että minkäänlaisia mielenilmaisuja, jotka ovat poliittisia, uskonnollisia tai voidaan yhdistää etnisyyteen ei ole sallittua missään paikassa, joka on yhteydessä olympialaisiin.
– Kysymykseni KOK:lle oli, että milloin sääntö 50 tuli voimaan. Oliko se voimassa, kun natseilla oli olympialaiset (1936) ja he seisoivat katsomoissa hurraamassa. He eivät vastanneet siihen kysymykseen ja rohkaisen kaikkia medioita kysymään heiltä siitä, koska se on sellainen kysymys, johon tarvitsemme vastauksen.
– Tämä sääntö tuli ainostaan voimaan, koska kaksi nuorta mustaa miestä välittivät siitä, millaisia muiden mustien ihmisten olot olivat. Yhdysvaltojen olympiakomitea ymmärsi, että heidän täytyi laittaa asiat kuntoon, mutta KOK on strutsi, joka työntää päänsä hiekkaan, Carlos päätti.