Asunto-osakeyhtiölain muutoksen seurauksena mm. hissipäätöksenteko yhtiökokouksessa helpottuu. Lain voimaantulon jälkeen kesäkuussa voidaan päätös hissin hankkimisesta tehdä normaalilla yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä eli päätöksellä, jota kannattaa yli puolet yhtiökokouksessa annetuista äänistä. Tämä koskee taloja, joissa on sisääntulokerros mukaan lukien vähintään neljä kerrosta.
Suomessa on noin 23 000 hissitöntä vähintään kolmekerroksista kerrostaloa, joissa asuu 670 000 ihmistä. Näissä hissittömissä taloissa on odotettavissa yhä enemmän ongelmia väestön ikääntyessä tulevien vuosikymmenten aikana.
Hissittömyys haittaa liikuntaesteisten, vanhusten ja lapsiperheiden kotona asumista, liikkumista ja asioiden itsenäistä hoitamista. Haitat vain korostuvat lähivuosi-kymmeninä, sillä on arvioitu, että vuonna 2030 lähes joka neljäs suomalainen on yli 65 -vuotias. Hissittömyyteen ja muihin ympäristön liikuntaesteisiin joudutaan tulevaisuudessa näin ollen kiinnittämään erityistä huomiota.
Hissiavustusta ei olla laajemmin hyödynnetty
Vanhoihin kerrostaloihin on hissejä rakennettu jälkikäteen vain vähän siitä huolimatta, että vuonna 1997 korotettiin asuntorahastolta hissien rakentamiseen saatavaa hissiavustusta. Nykyisin avustusta voidaan myöntää enintään 40 prosenttia ja aravavuokrataloihin jopa 50 prosenttia hissin hankkimiskustannuksista. Tämän lisäksi joissakin kunnissa voi hissirakentamiseen saada erillistä kunnallista tukea, jonka suuruus vaihtelee 5-15 prosentin välillä hissin hankkimiskustannuksista.
Hissittömiä kerrostaloja on tuotettu Suomessa erityisesti 1950 - 1980 -luvuilla. Hissejä näihin on jälkikäteen rakennettu tähän mennessä vain hieman yli 400 kappaletta. Hissien rakentaminen on kuitenkin kasvussa. Vuosittain rakennetaan nykyään 150-200 hissiä.