Sami Koski, 46, on kenties Suomen tunnetuin himoristeilijä. MTV lähti Kosken mukaan risteilylle ja selvitti, mikä saa lähtemään laivalle yhä uudelleen.
Mitä tulee mieleen sanasta ruotsinlaiva?
Joku saattaa haistaa mielessään tax freen parfyymit tai hyttikäytävien aromien kirjon. Jollakulla kenties maailma alkaa keinua jalkojen alla.
Todennäköisesti suurimman osan mielestä viehätys tässä kaikessa piilee sen kertaluontoisuudessa. Risteilyviikonloppu silloin tällöin on monille kuin mystinen aikaseikkailu, jossa kaikki tuntuu olevan mahdollista.
Joillekin risteileminen on huomattavasti arkisempaa. Yksi Suomen innokkaimmista risteilijöistä on epäilemättä nurmijärveläinen ravintolapäällikkö Sami Koski. MTV Uutiset kertoi Kosken risteilyharrastuksesta myös vuonna 2023.
Lue juttu: Sami Kosken risteilyinto "lähti lapasesta": Reissuja takana yli 400, Silja-hylje koristaa ihoa ja entiset hyttivalot omaa makuuhuonetta
Koski kävi ensimmäisen kerran risteilyllä huhtikuussa 1991, jolloin hän matkusti Tukholmaan Silja Serenadella. Nyt 34 vuotta myöhemmin edessä on hänen omien laskujensa mukaan noin 500. laivamatka. Kohteena on Tukholma ja alla sama laiva kun tuolloin reilu 30 vuotta aiemmin.
Perhekin tykkää
Tällä kertaa mukana risteilyllä on koko perhe. Pitääkö heitä houkutella mukaan?
– He tykkäävät käydä. Jos ei olla vähään aikaan käyty, niin tulee kysymys, että milloin lähdetään taas laivalle, Koski vakuuttaa.
Sekä Tuuli, 16, että Onni, 9, ovat olleet laivalla ensimmäistä kertaa kolmen kuukauden ikäisinä. Myös vaimo Anna on ollut mukana risteilyillä pitkään.
Perjantai-iltana viinin äärellä Sami muistelee, että ensimmäinen yhteinen risteily oli noin 25 vuotta sitten. Väliin on mahtunut monta risteilyä, kuten yksi häämatka.
Sitten katse kääntyy jo viisikymppisten juhlintaan, johon Sami ehdottaa laivareissua Tukholmaan.
Anna tiedustelee, olisikohan se jo sopiva hetki mennä Karibian risteilylle.
– Miksi lähteä kopiolle, kun aito seilaa tässä Helsingin ja Tukholman välissä?
Erilaista risteileminen kuitenkin on perheen kanssa kuin aiemmin.
– Nuorena jaksoi valvoa pidempään ja oli erilaisella asenteella.
Suomalaiset arvostavat buffettia, karaokea ja bingoa
Suomalaisten laivamatkailuhistorian juuret ulottuvat 1960–1970-luvulle monen suomalaisen suunnattua Ruotsiin töihin.
–Tämä laivamatkustus tuli vähän siinä kylkiäisenä, eli kun tultiin Suomeen sukuloimaan tai käytiin sukuloimassa Ruotsissa. Silloin se oli tarveperusteista, Viking Linen kaupallinen johtaja Minna Tuorila kertoo.
1980‑luvulle tultaessa laivat kuitenkin muuttuivat kuljetusaluksista enemmän risteilyaluksiksi, jossa sai hetken hengähdystauon arjesta.
– Me suomalaisethan asumme ikään kuin saarella, niin risteilyt ovat helppo irtiotto arjesta.
Asian ytimessä.doc: Satojen risteilyjen mies
Samilla on takanaan huikeat 500 laivamatkaa. Ihoon on tatuoitu Silja-hylje, ja koti on sisustettu ruotsinlaivoilta poistetuilla tavaroilla.
14:50
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Tuorilan mukaan nykymatkustajat toivovat risteilyltä huokeaa hintaa sekä siistiä laivaa mukavine hytteineen. Myös buffettia ja hyvää artistikattausta arvostetaan korkealle.
Näiden lisäksi matkustajat odottavat tiettyjä perinteitä.
– Jos poistettaisiin esimerkiksi karaoke tai bingo, saisimme ihan hirveän asiakaspalautevyöryn. Samoin, jos otettaisiin pois katkarapuleipä eli on tiettyjä asioita, joita ihmiset aina olettavat, että laivalla on.
Lue myös: Ruotsinlaivan buffetista poistettiin suosittu ruoka – lopputuloksena palautevyöry: "Kokeilimme, ei toiminut"
Hurahdus
Samin ensimmäisellä risteilyllä innostus oli välitön.
– Innostus lähti varmaan siitä, että laiva oli uusi ja täällä oli paljon kaikkea uutta, mitä ei ollut aiemmin ollut.
Isoimman vaikutuksen Samiin teki "promenade" eli laivan kävelykatu.
– Se on edelleen se "wau-efekti", kun tänne laivalle tulee.
Myös tänä viikonloppuna kierrellään kävelykadun kauppoja. Loppuillan suunnitelmiin kuuluu show yökerhossa, mikäli virta riittää. Pakollinen ohjelmanumero se ei kuitenkaan ole.
Innostuksesta huolimatta varsinainen hurahdus laivoihin ei tapahtunut heti. Koski kuvailee, että "homma lähti lapasesta" vasta aikuisiällä.
Tästä osoituksena on muun muassa jalkaa koristava hyljetatuointi, jonka Sami otti muutama vuosi sitten.
– Olin pitkään miettinyt, että jotakin laiva-aiheista olisi kiva tatuoida. Ehkä se on tuo hylje, josta kaikki idea tähän harrastukseen on aikoinaan lähtenyt. Tämä on minun mielestäni ainoa oikea hylje, nykyäänhän se on vähän erinäköinen.
Merkittävin todiste todellisesta intohimosta lienee kuitenkin Koskien omakotitalon alakerta, joka on sisustettu lähes kokonaan Silja Linen elementein.
Valkeat laivat tuttuja
Laivalla kävellessä on aika ajoin jäätävä juttelemaan henkilökunnan kanssa.
– Sitä kun on aika tiiviiseen tahtiin täällä käynyt, niin aika moni henkilökunnan jäsenistä on tullut tutuksi. Heidän kanssaan tulee aina juteltua ja vaihdeltua kuulumisia.
Sami on tuttu myös monelle muulle risteilyharrastajalle. Hän oli aikansa kerännyt tietoa laivoista, kunnes päätti vuosituhannen alussa laittaa pystyyn Valkeat laivat -blogin.
Varsinkin sosiaalisen median myötä samanhenkisiä ihmisiä on löytynyt paljon.
– Facebookissa tavoitteena oli 100 tykkääjää, ja nyt niitä on jo 6 500.
Ihmisiä kiinnostaa eniten risteilynostalgia.
– Vanhat laivat, 1980-luku, 1990-luvun alku, Sami luettelee.
– Sitten jos tulee jotakin uutta tai vaihdellaan reittiä, se on toinen, joka kiinnostaa aika paljon.
Sami tekee julkaisuja ahkerasti ja saakin toisinaan Silja Linelta ilmaisia matkoja, jotta pääsee kuvaamaan uutta materiaalia arkistoihinsa.
Reittimatkat kiinnostavat aiempaa enemmän
Ennen koronapandemiaa noin 30–35 prosenttia Viking Linen matkustajista oli reittimatkustajia ja loput risteilijöitä. Pandemian jälkeen reittimatkustajien osuus on noussut 40 prosenttiin ja sen ylikin.
– Tämä johtuu lähinnä Viron reittiliikenteen kasvusta ja siitä, että ihmiset kulkevat autoilla eteen päin Tallinnasta ja Tukhomasta muualle lomailemaan.
Viime vuosina on noussut erityisesti kaksi ilmiötä. Ilmastohuoli ja yhteistyöristeilyt. Yhteistyöristeilyillä koko laiva saattaa olla teemoitettu esimerkiksi laivalla esiintyvän artistin tyyliin.
– Meillä on myös ollut esimerkiksi koko laiva retroristeilyä. Silloin soi pelkkä 1990‑luvun musiikki ja matkustajat ja henkilökunta olivat pukeutuneet teemaan sopivasti.
Nykymatkustajat ovat myös aiempaa ilmastotietoisempia, ja vaativat sitä myös yhtiöiltä. Viking Linellä kaikkiin risteilylippuihin lisätään automaattisesti 1,5–3,5 euron ilmasto- ja päästömaksu.
Tämän lisäksi noin 5 prosenttia matkustajista haluaa maksaa lisämaksun siitä, että matkustamiseen käytetään biopolttoainetta. Lisämaksu on reittiriippuvainen ja esimerkiksi Helsinki-Tukholma reitillä se on 7 euroa suuntaansa.
– Silloin matkan hiilijalanjälki on peräti 90 prosenttia pienempi kuin tavallisella polttoaineella.
Suurin osa matkustajista ei kuitenkaan ole valmis maksamaan ympäristöystävällisemmästä polttoaineesta.
– Risteilyn hinta on kuitenkin tosi määräävä asia ja silloin, kun puhutaan huviristelystä, niin usein se raha käytetään mieluummin itsen hemmotteluun.
Kaipuu aina takaisin laivalle
Lauantaiaamusta laiva lipuu pitkin Tukholman saariston kapeikkoja.
Olemme kivunneet Samin kanssa kannelle noin puoli yhdeksän aikoihin. Agendalla on käydä katsomassa vastaan tulevaa laivaa.
Harrastus ja lomailu sulautuvat yhteen Samin viikonlopussa.
– Tämä laivalle tuleminen on ehkä se helpoin ratkaisu lomailla.
Risteilyn paras hetki on kuitenkin jo takanapäin.
– Paras hetki on se, kun astuu kävelykadulle ja tietää, ettei tarvitse miettiä mitään seuraavaan pariin vuorokauteen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun köydet irtoaa ja laiva kääntää keulansa kohti Tukholmaa.
Huonoja kokemuksia ei tule heti mieleen. Toisaalta ei mitään mullistavan ikimuistoistakaan.
Iltapäivällä käymme kääntymässä Tukholmassa. Tytöt menevät sushille, pojat kauppaan.
Pian laiva lähteekin jo takaisin Helsinkiin. Edessä on suurin piirtein sama ohjelma kuin edellisiltanakin.
Kyllästyykö tähän koskaan?
On mahdollista, että esimerkiksi kuukauden tai parin taukoja tulee.
– Mutta sitten huomaa, että kaipaa laivalle takaisin. Ehkä sellaista kyllästymistä ei tule.