Hiihtokäräjien pääosaan inhimilliset tekijät

Hiihtodoping-oikeudenkäynti jatkui asianomistajien kuulemisella perjantaiaamuna. Dopinguutisen vuonna 1998 tehnyt Johanna Aatsalo kertoi saamistaan uhkauksista ja tapahtuman ikävistä vaikutuksista.

Aatsalo työskenteli 90-luvun lopussa urheilutoimittajana STT:llä. Hän kertoi kuulleensa vinkkejä dopingin käytöstä kesällä 1997. - Tietysti kiinnostuin siitä.

Aatsalo sanoi selvittäneensä asiaa, tutkineensa ja tarkistaneensa.

- Oliko työlle muita kuin journalistisia perusteita? hänen oma asianajajansa Petteri Sotamaa kysyi. Kun asianomistajaa kuullaan, oma asianajaja aloittaa. Muiden vuoro tuli myöhemmin.

- Ei, Aatsalo sanoi. Hän kiisti, että kyseessä olisi ollut jonkun lähteen kostoprojekti.

Aatsalo vetosi lähdesuojaan, eikä kertonut mihin uutinen perustui. Samaan hän vetosi 1999-2000 Helsingin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.

Tosin 7. syyskuuta 2000 Helsingin hovioikeudessa todistajana kuultu silloinen Aatsalon aviomies kertoi, että dopinguutisen päälähteet olivat lääkäri, entinen huippu-urheilija ja hiihtovalmentaja. Aatsalo ei itse ole ottanut kantaa tuolloin suojelupoliisissa työskennelleen kertomuksiin.

Nyt hän toisti, ettei miehen ammatilla ollut vaikutusta.

- Silloisella aviomiehelläni ei ollut mitään tekemistä asian kanssa, Aatsalo kertoi. Aviomies työskenteli uutisen ilmestymisen aikaan Helsingin huumepoliisissa ja joutui siellä sisäisen tutkinnan kohteeksi. - Ei huumepoliisi tutki dopingjuttuja.

"Työkaverit lampaita"

Aatsalo kertoi joutuneensa uutisen julkaisemisen jälkeen painostuksen ja uhkailun kohteeksi, myös työpaikallaan STT:llä. Hän kuvasi työkavereitaan journalistisiksi lampaiksi.

- Menetin työni urheilutoimittajana, Aatsalo sanoi.

- Oli paljon ihmisiä, jotka eivät halunneet olla minun kanssani missään tekemisissä. Oli ihmisiä, jotka paljastivat todellisen luonteensa.

- Se rajoitti omaa toimintaa. Kaupassakin piti miettiä maksaako käteisella vai kortilla, kun kassalla tunnistettiin.

- Se tuhosi mun avioliiton, se on vaikuttanut lapsiini.

- Välillä oli pakko viettää pidempiä aikoja ulkomailla, jotta oma pääni pysyi kasassa.

Aatsalo kertoi myös sairauksista ja tapaamisistaan kriisipsykologin kanssa.

- Tämä on kestänyt niin kauan, että vahingot ovat korvaamattomia ja pitkäkestoisia. Myös taloudellisia.

- Haluan sanoa sen, että jos joku ihminen saa työnsä puolesta tappouhkauksia, niin ne ovat aika pysähdyttäviä kokemuksia.

Vastakuulustelua

Kun asianomistajien oma asianajaja Sotamaa oli lopettanut, vuoroon pääsi Antti Leppävuoren asianajaja Ari Korhonen.Suurimpaan osaan Aatsalo ei suostunut vastamaan.

Miten uskalsitte julkaista tällaisen uutisen?

- Juttu on tehty journalistisin perustein.

Olivatko uutiset loukkaavia?

- En vastaa.

Oliko uutinen oikea?

- En vastaa kysymykseen.

Sotamaa oli todennut jo aiemmin, ettei jutussa ole kyse uutisen oikeellisuudesta, vaan siitä että nyt syytteessä olevat olivat rikkoneet totuusvelvollisuutensa ensimmäisessä oikeudenkäynnissä

Oli Pekka Vähäsöyringin asianajaja Jorma Ipatin vuoro. - Mistä te kärsitte sitä vahinkoa? Johtuiko se uutisoinnista, sisällöstä vai mistä?

- Se minkä takia me ollaan täällä tänään liittyy siihen ketkä ovat syytettyjhen asemassa. Siitä se johtuu. Siitä mitä he ovat minulle aiheuttaneet.

- En ymmärrä vastausta. Mikä aiheutti kärsimystä? Se että teidät tuomittiin vai se että laitoitte lehteen uutisen?

- Mä olisin väärällä alalla jos omalla toiminnallani aiheuttaisi itselleni tällaisen kärsimyksen. Täällä syytteessä olevat henkilöt ovat aiheuttaneet kärsimykseni valehtelemalla oikeudenkäynnissä.

Jari Piiraisen asianajaja Juha Kolu kysyi: - Koitte että teistä tuli persona non grata. Mistä johtui että omat kollegat käänsivät selkänsä teille?

- Kauhean vaikea arvioida heidän puolestaan. Sitä pitäisi kysyä heiltä.

Päätoimittajan vuoro

Seuraavana salissa kuultiin STT:n silloista päätoimittaja Kari Väisästä.Hän pysyi yhtä vaiti uutisten taustoista.

- Vetoatko edelleen lähdesuojaan? Sotamaa kysyi.

- Kyllä.

Väisänen muisti kuinka oli lähtenyt uutisen julkaisupäivänä Kööpenhaminaan, mutta joutui palaamaan sieltä kesken takaisin. Kolme päivää myöhemmin STT julkaisi tarkennetun uutisen. - Sen tarkoitus ei ollut puhtaasti journalistinen, vaan myös juridinen. Tavallaan rajattiin juttua.

- Ei STT ollut tottunut julkisuusmylläkkään.Tuli tappouhkauksia ja jouduttiin laittamaan turvamiehiä.

- Minkälaisia vaikutuksia sinulle itsellesi oli?

- En halua niistä puhua. Päätoimittajalla on vastuu ja se on kannettava.

Käräjäoikeuden tai hovioikeuden määräämiä korvauksia Väisänen ei joutunut maksamaan, vaan STT hoiti ne.

- Aiheutuiko sinulle muita vahinkoja?

- Kaikki on suhteellista. Ihmisen on pidettävä itsensä kunnossa ja ymmärrettävä ketkä ovat todellisia ystäviä.

Puolustuksen kyselykierros alkoi Korhosesta, joka kysyi taas oli uutinen oikea. - En vastaa.

Pitääkö uutinen julkaista tuoreeltaan vai voiko se odottaa?

- En vastaa.

- Koitteko samanlaisia kollegoiden hylkimistä kuin Aatsalo?

- Joka päivä oppii uutta.

Väisänen kertoi, että asiaa yritettiin sopia ilman oikeudenkäyntiä, mutta se ei sopinut hiihtoliitolle.

- Miksi omat kollegat jättivät Aatsalon yksin? asianajaja Kolu kysyi

- En halua arvioida. Minulla on hyviä ystäviä edelleen STT:ssä.

Lue myös:

    Uusimmat