Maastohiihdon maailmancupissa nähdään tulevalla kaudella merkittävä muutos, kun viestikilpailut jäävät pois ohjelmasta. Uutena tulokkaana mitellään erissä kerran hiihdettävä viiden kilometrin massalähtö. Ensireaktiot lajiväen keskuudessa jakaantuvat kahtaalle.
Tyystin viestit eivät katoa, sillä maailmancupin ohjelmassa säilyy vielä kaksi vapaan hiihtotavan parisprinttiä. Muutoin viestejä nähdään jatkossa vain olympialaisissa ja MM-kisoissa. Kansainvälisen hiihtoliiton kevään tapaamisessa esitellyt uudistukset kirvoittivat ruotsalaisilta penseitä tuntemuksia.
– Mielestäni uudistus on outo. Meillä on numeroita, jotka osoittavat viestien olevan tv-katsojien mieleen, Marcus Grate sanoi Aftonbladetin mukaan.
Trondheimin 50 kilometrin MM-hopeamitalisti William Poromaa on harmissaan siitä, ettei viestejä päästä lainkaan harjoittelemaan ennen arvokisoja.
– Kyseenalaisinta on kuitenkin tämä viiden kilometrin massalähtö – erissä. Olen ollut tämän lajin parissa melko pitkään, enkä vieläkään oikein ymmärrä, miten tuon olisi tarkoitus toimia. Kuinka tv-katsojien olisi määrä ymmärtää tuo? Poromaa ihmetteli.
– Minulle ja monelle muulle maastohiihto on perinteikäs urheilulaji. 50 kilometriä, syvällä metsässä. Sen tulisi olla melkein kuin hidasta televisiota. Joten kysymys kuuluukin, missä menee liiallisten muutosten raja?
Kysymykset uuden kilpailumuodon tasapuolisuudesta mietityttivät. Trondheimissa 50 kilometrin kultaan sivakoinut Frida Karlsson suhtautuu asiaan varauksella, mutta muistuttaa yleisinhimillisestä muutosvastarinnasta.
– Ensimmäisen ja viimeisen erän välissä voi olla tunti, ja me kaikki tiedämme, että kärjen tilanne voi muuttua, Karlsson pohti.
– On silti hauskaa, että FIS ei ole konservatiivinen. He haluavat yrittää jotakin uutta ja nähdä, lähteekö se lentoon. Varmaa ei toki ole, lähteekö tämä nimenomainen kokeilu lentoon.
– Kun sprinttihiihto aikanaan esiteltiin maailmancupissa (1996-1997), ihmiset suhtautuivat siihen kriittisesti. Niin tapahtuu aina uusien asioiden kohdalla, koska emme tiedä, miten asiat tulevat menemään. Näinä päivinä sprinttihiihto on kuitenkin lähestulkoon suosituinta. Ei ole syytä hylätä ideaa vielä kokonaan, Karlsson sanoi.
Isometsä: Uudistuksia on nähty riittävästi
MTV Urheilun asiantuntijan Jari Isometsän varoittaa lajin kyltyvistä uudistushimoista.
– Tällaista on kerran jo kokeiltu. Hiihdimme ihan ensimmäisissä maailmancupin kisoissani Calgaryn olympiamaastoissa 50 kilometrin kisan viiden hengen ryhmissä. Suomi, Ruotsi, Norja ja monet muut suurimmat hiihtomaat nostivat protestin ja vetäytyivät, koska tuollaisessa muodostuu hirmuiset erot sen mukaan, millaisessa ryhmässä pääsee hiihtämään – näin etenkin 50 kilometrillä, Isometsä muisteli.
– Eihän tällaisella yritetä mitään muuta kuin kosiskella juuri sellaisia tv-katsojia, jotka eivät hiihtoa seuraa, mutta alkaisivat tekemään niin. Samaan perustuu myös se, miksi maailmancupissa on nykyään sprinttihiihtoja niin järkyttävän paljon. Niidenkin suhteen alkaa olla mielestäni raja jo ylitetty.
Isometsä muistuttaa, että maailmancupin nykyinen piskelaskujärjestelmä yrittää pakottaa hiihtäjiä osallistumaan jokaiseen kilpailuun. Muussa tapauksessa saumat kokonaiskilpailussa hupenevat nopeasti. Olympiakaudella tämä voi Isometsän mukaan johtaa maailmancupin nopeaan lässähtämiseen.
– Voi ihan hyvin olla niin, että esimerkiksi Norjan joukkue ilmoittaa, etteivät he hiihdä tuollaista kisaa ollenkaan. Kyllähän se kuitenkin kaikenkaikkiaan on pelleilykisa, koska siinä ratkaisee se, mihin ryhmään pääset.
Kysymys ryhmäjaosta on Isometsän näkökulmasta se kyseenalaisin.
– Millä perusteilla FIS tulee hiihtäjät niihin jakamaan? Toki ideana on varmasti se, ettei siellä ole viittä norjalaista samassa ryhmässä. Silti ryhmä tulee ratkaisemaan paljon, riippuen siitä, minkälaisia hiihtäjiä ja mistä maista heitä siihen tulee? Samaan pussiin pelaamisen mahdollisuus on viidellä kilometrillä suurempi, koska lujaa täytyy aloittaa ja voidaan sopia, että joku sprinttihiihtäjiä vetää kaksi kilometriä täyttä, keskeyttää sitten tai hiihtelee maaliin.
– Isompana harmina näen sen, että viestit putoavat pois maailmancupista. Olisin mielelläni nähnyt, että niitä olisi ollut jatkossa jopa enemmän, koska yksilökilpailuja on nyt jo ihan älyttömän paljon. Hiihtäjät tykkäävät itse hiihtää viestejä. Niissä on erityinen keskinäinen hegemonia. He todella pitävät niistä – ja nimenomaan normaalimatkojen viesteistä.
Viestien pudottaminen vie myös maajoukkueilta mahdollisuuden testata hiihtäjiä ja järjestyksiä arvokisoja ajatellen.
– Jos ajatellaan katsojien viihtyvyyttä, mikä on hienompaa katsella kuin viestikilpailu? En puhu niinkään sprinttiviesteistä. Sen voisi mielestäni poistaa kokonaan kaikista kisoista. Se on ollut vähän teennäinen kilpailu jo alkuujankin.
Viiden kilometrin kilpailu on tuskin kuitenkaan tulossa arvokisojen ohjelmaan. Ne kun silti pitkälle määrittävät hiihtäjien kauden kalenterin.
– Huolestuttavimpana näen sen, jos yleinen suuntaus kohdistuu kokonaan tuohon suuntaan. Koska ideahan on se, että jos tämä kokeilu onnistuu, tällaisia kilpailuja lisätään. Ymmärrän, että pitää uudistua, mutta mielestäni maastohiihto on perinteinen laji, joka on uudistunut nyt jo ihan tarpeeksi. Sitä ei tarvitsisi uudistaa enää uudistamisen takia.
– Ei tuollainen viiden kilometrin massalähtö maailmancupissa suurta haittaa tee, vaikka missään nimessä kyse ei ole reilusta kilpailusta. Kyse on silti yksittäisestä kisasta pitkän kauden keskellä. Paljon isompana ongelmana näen viestien katoamisen, Isometsä mietti.
Maailmancup-kausi 2025-2026:
29 kilpailua, jotka jaetaan yhdeksään eri kilpailumuotoon seuraavasti:
- 11 sprinttikilpailua (kuusi vapaalla ja viisi perinteisellä hiihtotavalla)
- 7 väliaikalähtöä (neljä perinteisellä ja kolme vapaalla)
- 3 yhteislähtökilpailua (kaksi perinteisellä ja yksi vapaalla)
- 2 yhdistelmäkilpailua
- 2 parisprinttiä (molemmat vapaalla)
- 1 ylämäkikilpailu yhteislähdöllä (Alpe Cermis)
- 1 viidenkymmenen kilometrin kilpailu (vapaalla)
- 1 takaa-ajokilpailu 15 kilometrin matkalla (perinteinen)
- 1 viiden kilometrin yhteislähtökilpailu erissä (uusi kilpailumuoto)