Jääkiekkojoukkue HIFK:n jättiareenahanke on tullut Helsingin kaupungin päättäjien pöydälle. Poliitikot ratkaisevat nyt, voidaanko 700 miljoonan euron Garden Helsinki -tapahtuma-areena rakentaa Töölöön nykyisten suunnitelmien mukaisesti.
Areenakompleksin vaatima asemakaavamuutos esiteltiin tällä viikolla Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnassa. Jos asemakaava hyväksytään lautakunnassa, siirtyy hanke vielä kuulemiskierrokselle ja sitten kaupunginvaltuuston käsiin.
Asemakaavasta ei kuitenkaan päästy äänestämään lautakunnassa vielä sen ensimmäisellä käsittelykerralla. Asian jättämistä pöydälle esitti SDP:n varavaltuutettu Jape Lovén.
– Se oli harkintaa varten. Meillä oli vielä keskusteltavaa omassa porukassa. Ei siinä mitään sen kummempaa ollut, Lovén kertoo.
Lovén ei halua avata, mistä seikoista SDP:n sisällä haluttiin vielä keskustella. Lovén sanoo hankkeen parantuneen matkan varrella.
– Varausalue ja juniorijalkapalloilun olosuhteet ovat parantuneet.
Aiemmin areenaa kaavailtiin Mäntymäelle, mutta nyt varausalue on Nordenskiöldinkadun varrella.
Lovén ei halua lähteä tässä vaiheessa veikkailemaan päätöksen suuntaa lautakunnassa, mutta hän pitää kaupungin yhteistä linjaa tärkeänä. Kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen tarkistetun suunnittelualuevarauksen tammikuussa 2018.
"Kokonaisuudessaan suhtaudutaan aika positiivisesti"
Kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok.) toivoo, että hanke saadaan lautakunnasta eteenpäin tänä keväänä.
– Olen ymmärtänyt, että hankkeeseen suhtaudutaan kokonaisuudessaan aika positiivisesti, Rautava sanoo.
Rautavan mukaan areenasuunnitelmiin on jo saatu mukaan kokoomuksen kynnyskysymykset, kuten liikenteen sujuvuuden varmistaminen ja areenan sijainti. Rautava pitää myös hyvänä, että itse uusi monitoimiareena rakennetaan maan alle.
Rautava pitää hankkeen etuna sitä, että jääkiekon lisäksi uuteen areenakompleksiin saataisiin mukaan useita muita lajeja eikä Helsingin kaupungilta tarvita rahaa hankkeen toteuttamiseen.
– Kaupunki hyötyy rakennusoikeuden myymisestä siltä alueelta, Rautava muistuttaa.
700 miljoonan euron hanke rahoitetaan yksityisin varoin. Helsingin kaupunki saa rakennusoikeuden myynnistä noin 85 miljoonaa euroa.
Kaupungille koituu kuitenkin joidenkin miljoonien kustannuksia pallokentän rakentamisesta talvikäyttöön, uuden harjoitushallin rakentamisesta Jääkenttäsäätiölle ja johtosiirroista.
MTV Uutiset ei tavoittanut kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajaa Anni Sinnemäkeä (vihr.) tällä viikolla kommentoimaan hanketta.
Jopa 16 000 henkilön tapahtuma-areena
Garden Helsinki -jättiareena rakentuisi Helsingin Taka-Töölöön Nordenskiöldinkadun varteen nykyisen jäähallin viereen.
Itse areena rakennettaisiin maan alle, mutta nykyisen jäähallin parkkipaikkojen kohdalle on tarkoitus rakentaa asuntoja, hotelli- ja majoitustiloja sekä liike- ja toimitiloja. Asuntoja tulisi noin 500 henkilölle. Maan päällä rakennus kohoaisi 7–13 kerroksen korkeuteen.
Uudelle monitoimiareenalle mahtuisi jopa 11 000–16 000 henkilöä. Areenasta tulisi jääkiekkojoukkue HIFK:n kotiareena, ja areenalla voitaisiin järjestää myös myös muita urheilutapahtumia ja konsertteja.
Vanha Helsingin jäähalli taas muutettaisiin hankkeen yhteydessä pienemmäksi monitoimiareenaksi sekä liikunta- ja liiketiloiksi. Nykyinen harjoitusjäähalli purettaisiin.
Uutta kerrosalaa rakentamisessa syntyy yhteensä 175 800 kerrosneliömetriä.
Vuodesta 2008 puuhattu areena valmistuisi 2020-luvulla
HIFK:n uutta kotiareenaa on puuhattu vuodesta 2008 lähtien. 700 miljoonan euron areenahankkeeseen ovat sijoittaneet muun muassa HIFK, koripallojoukkue Helsinki Seagullsin pääomistajat ja sijoitusyhtiö Taalerin kiinteistökehitysrahasto.
Areenahanketta vetää Projekti GH Oy, jonka johtaja on HIFK:n hallituksen puheenjohtaja Timo Everi.
Hanke nytkähti kunnolla eteenpäin marraskuussa 2018, kun rakentajaksi valittiin rakennusyhtiö YIT. Everi arvioi tuolloin MTV Urheilulle, että areenaa voitaisiin päästä rakentamaan tänä vuonna, jos kaupungilta saadaan siunaus hankkeelle. YIT on arvioinut itse rakentamisen kestävän kolmesta neljään vuotta, eli areena voisi valmistua 2020-luvun alkupuolella.
Jättiareena on seuraavan kerran kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä 16. huhtikuuta. Jos asemakaavan muutos hyväksytään, areenan mahdollistava asemakaava lähtee vielä lausuntokierrokselle muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta, Heleniltä, HSL:ltä ja Museovirastolta.
Asemakaavan lopullisesta hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.