Kala on maukas ja monipuolinen ruoka-aine, jonka käyttöä keskivertosuomalaisella olisi vielä rutkasti varaa lisätä, jotta ravitsemusasiantuntijoiden suositus kahdesta kala-ateriasta viikossa toteutuisi. Kala on ravintoainesisällöltään terveellistä syötävää, sisältäähän se muun muassa runsaasti sydämelle ja verisuonille edullista pehmeää rasvaa ja luuston kunnossa pitävää D-vitamiinia. Kala, kuten kaikki muukin käyttämämme ravinto, sisältää myös pieniä pitoisuuksia erilaisia ympäristömyrkkyjä, ja aika ajoin esiin nouseekin huoli kala käyttöön liittyvistä terveysriskeistä.
Professori Terttu Vartiainen Kansanterveyslaitoksesta vakuuttaa, ettei kalan syöntiä tarvitse Suomessa ympäristömyrkkyjen takia rajoittaa tai lopettaa. Ainoa poikkeus on Itämerestä pyydetty kala, jonka yksipuolista käyttöä on syytä välttää korkeiden dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien vuoksi. Vartiaisen mukaan muista suomalaisista kaloista ei ole löydetty hälyttävän korkeita ympäristömyrkkypitoisuuksia. Sisävesikalat ja kasvatettu kala ovat lähes puhtaita dioksiineista ja PCB:stä.
Vartiainen korostaa, ettei dioksiinien ja PCB:n saanti ole Suomessa ongelma, sillä niiden saanti ei meillä ylitä maailman terveysjärjestön WHO:n asettamaa tiukkaa maksimitavoitearvoa. - Ympäristömyrkyt eivät aiheuta merkittäviä terveysriskejä suomalaisille, eikä kalan käyttöä pidä lopettaa, painotti Vartiainen puhuessaan Pro Kala ry:n järjestämässä seminaarissa tiistaina Helsingissä.
Kahdesti viikossa kalalajeja vaihdellenErikoitutkija Liisa Valsta Kansanterveyslaitoksesta korosti, että suomalaisilla on paremminkin syytä lisätä kalan käyttöä, sillä suurin osa väestöstä syö kalaa suosituksiin nähden liian vähän. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa olisi hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. - Yleisimmin suomalainen syö kalaa noin kerran viikossa, kertoi Valsta. Vuodessa kalaa kulutetaan henkilöä kohti noin 13 kiloa, josta noin puolet on tuontikalaa. Kotimaisista kaloista käytetään eniten kirjolohta ja silakkaa. Suosituimpia kalaruokia ovat kalakeitot, -puikot ja uunikala.
Valstan mukaan kalan ja kalaruokien suosio vaihtelee eri puolilla Suomea ja iän mukaan. Erityisesti nuoremmilla ikäryhmillä kalan käyttö jää vähäiseksi. - Tulevaisuuden haasteena onkin, miten kalaa käyttämättömät tai vain vähän käyttävät koulutetaan kalan käyttäjiksi, Valsta pohti.Kala on ravinnon tärkein D-vitamiinin lähde
Kala on energiapitoisuuteensa verrattuna tärkeä proteiinin, monityydyttymättömien rasvahappojen, D-vitamiinin, B12-vitamiinin ja seleenin lähde. Koska suomalaisten D-vitamiinin saanti on yleisesti ottaen niukkaa, kalan merkitys erityisesti D-vitamiinin lähteenä on korostunut. D-vitamiinia esiintyy vain harvoissa elintarvikkeissa, ja vitamiinin saannin kannalta kala on näistä ehdottomasti tärkein. - Jopa 50 - 75 prosenttia ravinnosta saatavasta D-vitamiinista tulee kalasta, kertoi erikoistutkija Pirjo Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
Mattilan mukaan varsinkin merikaloissa on paljon D-vitamiinia. - Syömällä 150 grammaa merestä pyydettyä kuhaa, ahventa tai silakkaa aikuinen saa lähes koko viikon D-vitamiinitarpeensa tyydytettyä, Mattila havainnollisti. Suomalaisten suosikkikala kirjolohikin sisältää kohtuullisia pitoisuuksia D-vitamiinia, mutta ulkomaisten pakastekalojen vitamiinipitoisuudet ovat selvästi alhaisemmat kuin kotimaisten järvi- ja merikalojen. Kalan D-vitamiini ei juurikaan tuhoudu ruuanvalmistuksessa, sillä esimerkiksi uunissa paistamisen jälkeen vitamiinista on jäljellä vielä yli 90 prosenttia. (Finfood)