Helsinkiläispoliisille sakot antautuvan, itsetuhoisen asemiehen ampumisesta – valtio maksaa yli 11 000 euroa korvauksia

Alkoholia nauttinut, masentunut mies lähti kotoaan Ruskeasuolta aamuviiden maissa. Hän otti aseen ja pyysi vaimoa soittamaan 112:een. Mies kertoi aikovansa ampua itsensä.

Poliisit kohtasivat miehen Teboilin huoltoaseman luona 5.14. Mies piti asetta ohimollaan. Tilanne jäätyi puoleksi tunniksi siihen ja poliisipartioita liittyi tehtävälle lisää.

Mies välillä seisoi ja välillä makasi maassa. Hän kertoi yrittäneensä ampua itsensä, muttei onnistunut.

Partiokivääri ja kiikaritähtäin

Radiossa annetun voimankäyttöohjeen mukaan poliiseilla ei ollut ampumiseen tilanteessa lupaa. Asemiestä kuitenkin ammuttiin 5.44.

Asemiestä ampuneen partion 222 poliisimies oli Mannerheimintiellä liikenteenjakajakorokkeen takana suunta kohti Teboilia. Matkaa asemieheen oli vajaa 50 metriä. Toimintajohtajana toimineella ampujalla oli partiokivääri, jossa oli neljä kertaa suurentava kiikaritähtäin.

Lähempänä, vajaan 30 metrin päässä kohdemiehestä ollut partion 212 poliisimies oli saanut puheyhteyden kohdehenkilöön.

Oikeudessa 212-partion poliisi kertoi miehen sanoneen hetkeä ennen ampumista: ”Jätkät hei, teidän takia luovun aseesta”.

Mies oli ollut jonkinlaisessa polviasennossa aseen ollessa edelleen ohimolla. Poliisin kertoman mukaan kohdemies oli ottanut sormen pois liipaisimelta aseen rungolle.

Poliisi huusi tällöin: ”Lupaatko oikeasti?”.

Mies oli vastannut : ”Joo.”

Poliisin kertoman mukaan kohdehenkilö oli kohottautumassa tai vaihtamassa asentoa ennen kuin oli luopumassa aseesta. Mies oli ottanut aseen ohimolta rinnan eteen, aseen lipas oli pudonnut ja mies oli tarttunut tai ollut tarttumassa aseen luistiin vasemmalla kädellään.

Tällöin kauempana ollut poliisi ampui partiokiväärillään kohdehenkilöä keskivartaloon. Kohdehenkilö kaatui osumasta ja hänet vietiin sairaalaan.

Osumasta aiheutui vakavat ja hengenvaaralliset sisäelinvammat, jotka vaativat leikkauksia ja tehohoitoa kahden viikon ajan ja osastohoitoa kolme päivää.

Kuvassa poliisien radiokeskustelua ennen ampumista.

”Ase osoitti partioon 212”

Ampuja selosti oikeudessa, että kohdehenkilö oli ollut nousemassa istuvasta asennosta vasemmalla kädellään ponnistamalla ylös. Ampujan mielestä asekäsi osoitti kohti lähempänä olevaa partiota 212.

Ampuja odotti, että 212 reagoisi, mutta mitään ei tapahtunut. Hän ajatteli, että poliisien aseessa oli toimintahäiriö tai että he olivat jäätyneet. Hän koki, ettei hätävarjelutilanteessa ollut vaihtoehtoa ampumiselle.  

Ampuja ei ollut nähnyt lippaan pudottamista, eikä nähnyt että vasen käsi oli luistilla poistamassa patruunaa piipusta. Radiossa ei ollut puhuttu antautumisaikeista, muttei myöskään siitä että mies olisi uhkaillut poliisia.

Partion 212 kaksikko kuitenkin kertoi, ettei ase osoittanut heitä kohti.

Kohdemies ei itse muistanut keskustelua ennen ampumista.

Ei hätävarjelua

Neljä poliisia kertoi oikeudessa antautumisaikeesta. Oikeuden mukaan asemies ei aiheuttanut sellaista vaaraa, että poliisilla olisi ollut oikeus käyttää ampuma-asetta.

Kyse ei ollut hätävarjelusta, koska ampuja ei voinut arvioida tilannetta kaukaa pelkkien näköhavaintojen varassa.

Oikeus totesi ampujan menetelleen huolimattomasti ja aiheuttaneen ammutulle ruumiinvamman. Poliisimies syyllistyi ampumisessa myös tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Oikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 20 päiväsakkoa, josta poliisin tuloilla kertyy maksettavaa tuhat euroa.

Valtion on maksettava uhrille kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 11000 euroa sekä sairaanhoitokustannuksista vajaa 700 euroa.