Helsinki kehittää polkupyöräliikennettään ottamalla oppia Kööpenhaminassa toteutetuista ratkaisuista. Niiden mukaan voidaan parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta ja vähentää rattiraivoa.
Aamun Huomenta Suomessa vierailleen Helsingin kaupungin projektikoordinaattori Oskari Kaupinmäen mukaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ahtaminen samalle väylälle on Helsingissä yksi suuri ongelma.
Lue myös: Video: Karu esimerkki tieraivosta – kiroilevan autoilijan yritys potkaista pyöräilijää päättyi nolosti
– Toinen, etenkin pyöräilijöille, turvattomuutta tuova asia on pyöräliikenneinfran puuttuminen erittäin vilkkailla väylillä, kuten Mannerheimintie, Runeberginkatu ja vielä toistaiseksi Hämeentie.
Pyöräliikenneinfralla tarkoitetaan pyöräilijöiden omaa ajokaistaa sekä tasoeroteltua- tai rakenteellisesti eroteltua pyörätietä.
Joka neljäs pyöräilijä kokee turvattomuutta Helsingissä
Suomi on mukana EU-rahoitteisessa Handshake-hankkeessa, jossa Kööpenhamina, Amsterdam ja München kouluttavat kymmentä eurooppalaista kaupunkia pyöräilyn kehittämisessä.
Tutkimuksen mukaan noin joka neljäs pyöräilijä kokee turvattomuutta pyöräillessään Helsingissä.
Lue myös: Ammattipyöräilijä: Autoilijat tarjoavat äänimerkkiä ja nyrkkiä – sai myös tappouhkauksen
– Se on verrattain suuri luku, ja se johtuu siitä, että näillä vilkkailla pääväylillä ei ole vielä pyöräliikenneinfraa eli pyöräilijän paikka on ajoradalla.
– Jos autoliikennettä on yli 2500–3000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja nopeudet yli 30 kilometriä tunnissa, pyöräliikenteen paikka ei todellakaan ole ajoradalla.
"Ihminen toimii kuin laumaeläin"
Kaupinmäen mukaan Kööpenhaminasta saatuja oppeja voitaisiin Suomessa hyödyntää myös niin sanotun rattiraivon ennaltaehkäisyyn.
Kaupinmäen mukaan Kööpenhaminassa ihmisten käyttäytymistä on tutkittu antropologian avulla.
Lue myös: Raju päälleajo tallentui videolle: Raivostunut autoilija kaahaa pyöräilijän päälle – uhri lentää ilmassa useita metrejä
– He ovat oivaltaneet, että infra ohjaa käyttäytymistä. Varsinkin liikenteessä ihminen toimii kuin laumaeläin.
– He ovat todenneet, että mitä intuitiivisempaa infra on, eli miten yhdenmukaisuus, jatkuvuus, suoruus, miellyttävyys ja turvallisuus toteutuvat, sitä paremmin ihmiset käyttäytyvät. Eli mitä laadukkaammin infraa on tehty sitä vähemmän liikenneraivoa on havaittavissa.