Rikoslain pykälä, jonka perusteella Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisoinnista aloitettiin rikostutkinta, tulee 1800-luvun lopulta.
Tällöin kirjoitettiin nykymuotoisen rikoslain ensimmäinen versio, eikä pykälä ole muuttunut merkittävästi noista ajoista.
STT selvitti vertailumielessä, miten turvallisuussalaisuuden paljastaminen nähdään Virossa, Ruotsissa, Saksassa, Norjassa ja Tanskassa.
Vertailun perusteella näyttää siltä, että vähimmäisrangaistus on Suomessa ankara: neljä kuukautta vankeutta. Muissa maissa asteikko alkaa sakoista. Suomessa maksimi on neljä vuotta.
Lue myös: Poliisi Viestikoekeskus-kotietsinnästä: Lähdemme siitä, että olemme toimineet lain mukaan
Tanskasta löytyy myös 2000-luvulta ennakkotapaus. Paikallinen lehti kertoi vuonna 2004 tiedustelupalvelun salaiseen raporttiin nojaten, että Irakissa ei ole joukkotuhoaseita. Toimittajat saivat vapauttavan tuomion asian yhteiskunnallisen merkittävyyden takia.
Rangaistusasteikko ei kerro koko totuutta
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio huomauttaa, että rikoslain ankaruutta ei voi arvioida pelkästään pykälien sanamuotojen kautta.