Heike Drechsler-Bryggaren huikea ura lähti liitoon Helsingin MM-kisoista vuonna 1983 – päätyi myöhemmin asumaan Suomeen: ”Elämä on ihmeellistä

Heike Drechsler-Bryggaren ura lähti liitoon Helsingin MM-kisoista: ”Elämä on ihmeellistä” 4:16
Heike Drechsler-Bryggare kertaa videolla komeaa uraansa.

Heike Drechsler-Bryggare otti tuntumaa aikuisten arvokisoihin Helsingin MM-kisoissa 1983 ja voitti kultaa. Hän muisteli MTV Urheilulle lämpimästi kisoja, joista komea ura sai pontta eteenpäin. 

Heike Drechsler-Bryggaren saavutusluettelo on komeaa luettavaa. Sekä Itä-Saksan että Saksan riveissä kilpaillut yleisurheilija voitti pituudessa olympiakultaa Barcelonassa 1992 ja Sydneyssä 2000. Soulissa 1988 irtosi hopeaa 1988 pituudessa sekä pronssia satasen ja 200 metrin sileällä. 

MM-kisatasolla hän otti pituudessa kaksi kultaa, Helsingissä 1983 ja kymmenen vuoden kuluttua Stuttgartissa. 

Drechsler-Bryggare kertoi MTV Urheilulle, että Helsingin kisan voitto antoi paljon luottamusta omiin kykyihin. 

– Olin vasta 18-vuotias, ja siellä oli paljon ihmisiä. Anisoara Cusmir oli silloin todella vahva hyppääjä, ja onnistuin voittamaan hänet, saksalainen kertasi. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Olympiavoittajaksi 35-vuotiaana

Drechsler-Bryggare sanoo olevansa ylpeä siitä, että hän pystyi nappaamaan olympiakultaa vielä 35-vuotiaana. 

– Harjoittelin paljon, mutta olin myös paljon loukkaantunut, hän muistutti. 

Drechsler-Bryggare hyppäsi aikanaan kaksi kertaa pituushypyn ME-tuloksen. Hänen vuonna 1988 hyppäämänsä tulos 748 on edelleen maailmantilaston kaikkien aikojen kolmanneksi pisin sallituissa oloissa hypätty tulos. 

Drechsler-Bryggare hyppäsi vuonna 1992 tuulioloissa maailman kaikkien aikojen pisimmän mitatun hypyn, 763. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

"Rakastin mitä tein"

Mikä teki hänestä yhden maailman parhaista kautta aikojen?

– Tulin vanhasta systeemistä, jossa oli paljon hyvääkin. Tein kovaa töitä, mutta rakastin sitä mitä tein. 

Drechsler-Bryggare sanoi, ettei pituushypyn ja pikajuoksun yhdistäminen ollut vaikeaa. 

– Pituushypyssä tarvitaan nopeutta. Esimerkiksi Carl Lewis oli hyvä molemmissa. 

Ex-yleisurheilijaa hymyilyttää, että hän päätyi asumaan suomalaisen miehen Arto Bryggaren kanssa kaupunkiin, josta ura lähti lentoon. 

– On kivaa oppia uutta. Tämä on elämää, saksalainen hymyili. 

Lue myös:

    Uusimmat