Europarlamentaarikko Heidi Hautala on työskennellyt Euroopan parlamentissa 20 vuotta. Hautala kertoi Huomenta Suomen haastattelussa, mitä ura on opettanut ja mitkä ovat olleet menneiden vuosien kohokohtia.
Uransa alkuaikoina Heidi Hautala kertoo vaikuttaneensa muun muassa siihen, että EU:n asiakirjoista tehtiin aiempaa julkisempia.
Tähän vaikutti Pohjoismaissa perinteinen hallinnon avoimuusperiaate, joka haluttiin viedä myös EU-tasolle.
Hautala päätyi myös pian europarlamentaarikkona aloitettuaan Venäjän mustalle listalle, sillä hän ajoi aktiivisesti ihmisoikeuksien toteutumista Venäjällä. Hän itse kertoo pitäneensä silloista pestiään ihmisoikeusvaliokunnan puheenjohtajana "huippuhommana".
– Panin todella tuulemaan. Muistan, että Venäjän suurlähettiläs sanoi jossakin haastattelussa vuonna 2010 suunnilleen, että meillähän on aivan loistavat suhteet EU:n kanssa, mutta parlamentissa meillä on se Hautala, hän kertoo.
Viimeiset seitsemän vuotta EU-parlamentissa Hautala on käyttänyt etenkin yritysvastuun parantamiseen.
– Tämä on ollut minulle sydämen asia, Hautala kertoo.
Nyt ura europarlamentaarikkona on päättymässä, sillä Hautala ei ole enää hakemassa jatkokaudelle.
Lue myös: Heidi Hautala Tarja Cronbergin vierailuista Venäjällä: "Paha virhearvio"
EU-mailla riittää suvereniteettia
EU:n roolista ja päätäntävallan laajuudesta käydään eri maissa jatkuvaa keskustelua.
Hautalan mukaan maailma on nykyisin sellainen, että yksittäisen Euroopan maan mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi talouteen tai ympäristöön liittyviin kysymyksiin ovat rajallisia.
Tällä hetkellä myös esimerkiksi turvallisuus- ja puolustuskysymykset ovat EU:lle ajankohtaisia. Hänen mielestään ei ole syytä olla huolissaan siitä, että EU veisi jäsenmaidensa suvereniteetin.
– Suvereniteetti on uusi narratiivi, jota erityisesti laitaoikealla halutaan edistää, kun ei haluta sanoa, että ollaan EU-vastaisia, Hautala sanoo.
Hänen mukaansa suvereniteettia Suomessakin riittää, kun tarkastellaan eduskunnan päätäntävaltaa. Samalla Hautala toivoo, että eduskunnassa käsiteltäisiin enemmän EU:hun liittyviä asioita, jotta ne saataisin saumattomammin sopimaan myös Suomen olosuhteisiin.
– Tässä olisi paljon skarpattavaa, Hautala sanoo.