Oppilaskooltaan pienempi luokan koko voisi tarkoittaa parempia oppimistuloksia. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.
Ministeriössä iloitaan. Suurten, yli 25 oppilaan kokoisten, opetusryhmien osuus on lähes puolittunut viidessä vuodessa. Niitä on enää noin joka kymmenes alakoulun luokka. Ministeriön 200 miljoonan euron erityisraha on siis purrut.
Sitten tulee se ongelma. Ministeriössä tiedetään, että luokkakoosta ja oppimistuloksista ei ole löydetty keskinäistä yhteyttä.
- Ei löydy mitään systemaattista yhteyttä luokan oppilasmäärän ja oppilaiden osaamisen välillä. Se ei ole yllättävää, sillä kansainvälinen tutkimus tulee pääsääntöisesti siihen tulokseen, että pienellä luokalla on äärimmäisen vähän vaikutusta sinänsä oppimistuloksiin, sanoo luokkakokoja selvittänyt tutkija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksesta.
Kupiaisen mukaan pienissäkään ryhmissä opettajat eivät muunna opetustaan luokkakoon pienuutta hyödyntämällä. Tämä myös on ongelma. Ja seuraavaksi tutkija sanoo jotain hämmentävää:
- Suomessa on tilanne, että periaatteessa mitä pienempi ryhmä, sitä heikommat oppimistulokset.
Tämä ei tarkoita sitä, että pienellä luokalla olisi kielteinen vaikutus oppimiseen, mutta Kupiainen on löytänyt tietyn trendin koulujen sisäisestä luokkajaosta.
- Jos pienellä luokalla on vain hyvä vaikutus, niin koulut ovat onnistuneet tasaamaan tämän. Eli koulut ovat antaneet pienestä luokkakoosta hyötyvälle oppilaalle mahdollisuuden opiskella sellaisessa. Ja he, jotka hyötyvät, tai eivät haittaannu, isommasta luokasta, opiskelevat siellä.