Eläinlääkärin mukaan jotkut Kuusamon suurpetokeskuksen eläimistä ovat voineet kärsiä jopa vuosien ajan hoidon laiminlyöntien takia.
Moni eläimistä kärsii tälläkin hetkellä osin hoitamattomista vaivoista, kertoo läänineläinlääkäri Laura Karvonen.
– Siellä on useilla eläimillä hammasongelmia, etenkin murtumia löytyy suurelta osalta eläimiä, hän kertoo.
Lue myös: MTV selvitti: Kuusamon Suurpetokeskuksessa arveluttavaa eläintenpitoa – karhujen sisäsiittoisuutta, vaarallisia aitoja ja eläinsuojeluilmoituksia
Stressi voi johtaa kalterien järsintään
Hammasongelmia voi syntyä eläimille luonnossa ja eläintarhoissa yleensäkin, esimerkiksi hampaan lohjetessa siihen tulleen osuman tai kovan puremisen seurauksena. Karvonen pitää kuitenkin huomattavana, että tutkituista eläimistä liki 80 prosentilla oli eritasoisia hammasvaivoja.
– Se, että niitä on tällainen määrä, kertoo siitä, että siellä olosuhteissa luultavasti on jotain sellaista mikä sille altistaa.
Yksi syy kaltereiden puremiseen voi olla se, että eläin stressaantuu ja tylsistyy virikkeettömyyden tai lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksien puutteen seurauksena. Silloin se saattaa järsiä kaltereitaan. Toinen esimerkkisyy saattaa olla se, että eläimiä ruokitaan kaltereiden välistä, joka voi altistaa hampaiden rikkoutumiseen.
Aluehallintoviraston tarkastuksilla huomattiin, että Juuso- ja Aina-karhuilla oli vahvoja stereotyyppisen käytöksen merkkejä.
Lue myös: Kuusamon suurpetokeskus menetti eläintarhalupansa – eläimiä uhkaa lopettaminen
Monilla eläimistä pahoja hammasongelmia
Eläimillä havaittiin myös pahoja hampaan kruunumurtumia, joilla oli yhteys hampaan ytimeen. Hyvin hermottunut hammasydin aiheuttaa paljastuneena kipua ja kärsimystä eläimelle. Hammasytimen kautta bakteereilla on suora pääsy leukaluuhun ja verenkiertoon, aiheuttaen pahimmillaan vakavaa leukaluun tulehdusta.
Tutkituista 13 eläimestä yhteensä seitsemällä oli kruunumurtumia tai kulumia, joilla oli yhteys hampaan ytimeen. Muuten hammasvaurioita tai nivelrikkomuutoksia oli 11 eläimellä tutkitusta 14:ta.
Päätöksen perusteella esitettiin arvioita, että tarhalla tarjottu jauhettu ravinto on voinut pahentaa hammasongelmia ja vähentää eläinten saamia virikkeitä. Erityistä huomiota oli myös annettu sille, että eläimille ei tulisi antaa sokerisia herkkuja.
Lue myös: "Kaksi karhua oli ulkona, toinen saatiin nätisti takaisin" – Suurpetokeskuksesta olisi voinut paeta useampikin karhu
Avi piti toimintaa piittaamattomana
Karvosen mukaan voi olla, että jotkut eläimet ovat voineet kärsiä vaivoistaan hyvinkin pitkään. Esimerkiksi hammasmurtuman paha tulehtuminen voi viedä vuosiakin, kuten myös nivelrikon kehittyminen. Yksi karhuista kärsi pahasta nivelrikosta.
– Puhutaan vähintään kuukausista, mutta joidenkin eläinten kohdalla kyse voi olla vuosistakin, Karvonen sanoo.
Aluehallintovirasto kertoi maanantaina peruuttavansa Kuusamon suurpetokeskuksen eläintarhaluvan. Ilman lupaa keskus ei voi jatkaa esimerkiksi karhujen pitämistä.
Erityistä huomiota päätöksessä kiinnitetään huomiota siihen, että eläinten terveydessä olevat ongelmat viittaavat myös siihen, että niiden hoidossa on ollut puutteita. Edelleen aluehallintovirasto katsoi, että kaikkien eläinten tutkimatta jättäminen avin määräyksestä huolimatta osoittaa piittaamattomuutta asiassa. Eläintarha kertoi aville vastauksessaan, ettei se halunnut tehdä nukutustoimia kesällä korkeiden lämpötilojen vuoksi.
Laura Karvonen kertoo, että päätöksessä ratkaisi kokonaisuus, mutta eläintenpidon ongelmat olivat suurena tekijänä. Eläimistä osa vaikuttaa kärsineen keskuksessa pidempään, eikä keskus vaikuta tarttuneen toimeen siten, että eläimet olisivat saaneet asianmukaista hoitoa tai ajoissa tehdyn lopetuksen.
Lue myös: Kuusamon suurpetokeskuksen karu todellisuus paljastui aluehallintovirastolle vasta kesällä – johtaja toivoo terveiden eläinten löytävän kodin
Toiminnassa paljon puutteita karhujen karkailusta lähtien
Päätöksessä kiinnitetään huomiota myös siihen, että eläinten pitopaikoissa on ollut ongelmia niiden turvallisuudessa eläimille. Toisaalta eläimiä on myös onnistunut karkaamaan tarhasta. Vuonna 2022 tarhasta onnistui kahdella eri kerralla karkaamaan yhteensä neljä karhua, joista kaksi jouduttiin lopettamaan. Suurpetokeskus oli antanut aluehallintovirastolle oman selvityksen siitä, miten eläinten pakenemisen esto jatkossa tapahtuisi.
Lue lisää: Miksi tarhan ovet olivat auki? Poliisi selvittää karhun karkaamista Kuusamon suurpetokeskuksessa
Tarhalla oli myös puutteita tiedoissa ja toiminnassa eläinten sukupuoliin, sukulaisuuteen ja lisääntymiseen liittyen. Esimerkiksi Manta-ilvestä pidettiin pitkään virheellisesti naaraana, vaikka kyse oli uroksesta. Eläimen sukupuoli olisi voitu todeta, kun se nukutettiin silmäluomen operaatiota varten. Lisäksi keskus on antanut lähisukulaisten lisääntyä tarhassa keskenään.
11:24
Päätöksessä otettiin esille myös se, että normaalisti yksin eläviä lajeja pidettiin useiden yksilöiden laumoissa ja esimerkiksi ilvesten määrät rikkoivat tarhan lupaehtoja.
Tarhassa oli myös puute sairaiden eläinten hoitoon ja eristämiseen sopivista tiloista. Suurpetokeskuksen mukaan tarkoitus on hankkia sairaalakontti lääkintätoimille ja eläimelle toipumistila, josta sillä on pääsy aidattuun ulkotarhaan. Suurpetokeskus oli itse kertonut myös järjestävänsä eläinlääkärin käynnin tarhalla kahden kuukauden välein ja tarvittaessa useammin, esimerkiksi jos eläimen käytöksessä havaitaan jotain poikkeavaa.
Keskus sai myös huomiota siitä, että keskus ei harjoita eläintarhan tehtäviin kuuluvaa lajien suojeluun liittyvää tietojen vaihtoa sillä tavalla kuin sen pitäisi.
Lue myös: Poliisi: Kuusamon suurpetokeskuksen rikostutkinta on poikkeuksellinen ja laaja – näin se etenee
Moni eläimistä voitaisiin hoitaa kuntoon
Jos Kuusamon suurpetokeskuksen eläintarhaluvan peruminen tulee lainvoimaiseksi, on eläimille löydettävä uudet kodit lokakuun loppuun mennessä. Muussa tapauksessa niitä odottaa lopettaminen.
Karvonen ei pidä uuden kodin löytämistä mahdottomana, vaikka monella eläimellä onkin terveysvaivoja. Hammasongelmiakin voidaan hoitaa, jos ne eivät ole pahasti kroonistuneet. Karvonen muistuttaa, että kaikkien tarhan eläinten terveydentilasta ei tiedetä kaikkea.
Vastuu uuden kodin löytämisestä on suurpetokeskuksella, mutta osan siirtämiseen tarvitaan Suomen ympäristökeskuksen CITES-todistus eläimen alkuperästä.
