Hälytystehtävät muuttuneet Suomessa vuosien varrella

Suomessa suuret hälytystehtävät ovat pelastuslaitoksille harvinaisia. Hälytystehtävistä noin 90 prosenttia vaatii vain yhden pelastusyksikön.

– Suurin osa tehtävistä on pieniä ja ohi muutamassa minuutissa, kertoo pelastusylitarkastaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosastolta.

Pelastustöiden luonne on muuttunut Suomessa paljon vuosien varrella. 1970-luvulla suurin osa pelastustehtävistä oli tulipaloja.

– Nykyään tulipaloja on vain noin 10 prosenttia tehtävistä. Pelastustoimintamme on laajentunut huomattavasti.

Suomessa myrskytuhot ovat antaneet kokemuksia siitä, kuinka luonnonkatastrofiin tulisi valmistautua. Tarkka valmiusjärjestelmä on olemassa, jos Suomea uhkaisi suurempi luonnonkatastrofi.

– Meillä on kokemuksia isoimmista myrskyistä, joissa 200 000 ihmistä on ollut ilman sähköä. Sellaisista tilanteista näemme, minkälaisia vaikutuksia suuret katastrofit voivat aiheuttaa, kertoo pelastusylitarkastaja Taito Vainio.

Tilanteen vaatiessa Suomi saisi yhteistyösopimusten myötä avustusta sekä naapurimailta että kansainvälisiltä järjestöiltä.

Omalla toiminnalla merkitys

Viranomaistoiminnan lisäksi pelastusylitarkastaja Taito Vainio korostaa yksilön toiminnan merkitystä.

– Kaikki lähtee siitä, osaako ihminen toimia onnettomuustilanteessa oikein. Pyrimme neuvonnalla ja koulutuksella opastamaan jokaista oikeanlaiseen toimintaan onnettomuuden sattuessa.

Pienet teot voivat merkitä paljon vaaran hetkellä - joskus pelkästään oven sulkeminen voi olla tärkeää.

– Jos kerrostalossa on tulipalo, palavasta asunnosta tulee poistuessa sulkea ovi. Jos oven jättää auki, palovahingot ovat todennäköisesti melko suuret, Vainio muistuttaa.

Lue myös:

    Uusimmat