Mainos

Halloween – pakanajuhlia ja naamiaisia

Kauhujuhla, kuolleiden päivä ja noitien yö Halloween antaa syytä juhlaan ja aihetta pukeutua haamuksi, noidaksi tai klassikkoelokuvien sarjamurhaajaksi. Mutta miksi Halloweenia tulisi Suomessa juhlia? Siksi, koska me olemme tuota pakanallista juhlaa jo aikojen saatossa juhlineet.

Halloween on lyhenne sanoista "All Hallows' Eve" eli pyhäinpäivän aatto. Halloweenia juhlitaan pyhäinpäivän aattona lokakuun viimeisenä päivänä 31.10.

Juhlapäivä on alkujaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, samhain, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Kelttien uskomusten mukaan tämän ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa, ja tuohon aikaan henget yrittivät houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Vainajille uhrattiin sadon antimia ja eläimiä, ehkä jopa ihmisiä. Kokkoja sytytettiin sekä vainajien tien valaisemiseksi että heiltä suojautumiseksi. Avoimesta portista pääsi samalla elävien maailmaan monenlaisia manalan asukkeja – kummituksia, keijuja, pahoja henkiä.

Kristillinen kirkko yritti kesyttää samhainin pyhäinpäiväksi, kristinuskon puolesta kuolleiden marttyyrien muistopäiväksi.

Yhdysvaltoihin juhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset. Yhdysvalloissa Halloweenista tuli vähitellen ennen muuta lasten juhla, etenkin suurten ikäluokkien varttuessa 1950-luvulla. Halloween on siellä nykyään heti joulun jälkeen suosituin juhla.

Latinalaisessa Amerikassa Halloweenin vastine on kuolleiden päivä. Etelä-Amerikassa Halloween tunnetaan nimellä noitien yö, Noche de Brujas.

Suomessa juhlittiin kekriä

Kelttien juhlapäivää on verrattu Suomessa kekrijuhlaan. Vainajille tarjottiin juhlaruokaa ja heidän odotettiin kylpevän saunassa. Kekri oli muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jota vietettiin mikkelinpäivän (29.9.) ja nykyisen pyhäinpäivän välisenä aikana. Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä.

Kekri oli, niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin, ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, johon kuului runsaalla ruoalla kestittäminen. Lammaspaisti oli tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.

Kekrin toisena päivänä lähdettiin "kekriä kiertämään". Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Karhuntaljan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia, turkkia ja naamareita käytettiin myös tässä kekripukin rakennelmassa.

Suomen kirkko ei hyväksynyt pakanallisen kekrin viettoa. Useissa kirjaanpanoissa 1600- ja 1700 luvulla oikeuden pöytäkirjat tietävät kertoa kekrilampaista, joita syötiin epäkristilliseen tapaan maanhaltijan kunniaksi.

Kekri-perinne alkoi hävitä teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Pisimpään perinne säilyi Itä-Suomessa. Kajaanissa poltetaan massiivinen kekripukki edelleen kyseisenä juhlapäivänä.

Myöhäissyksyn sadonkorjuun ja pyhäinmiesten juhlan tilalle työntyi tuo irlantilaisperäinen Halloween-kulttuuri Yhdysvalloista.

Halloween Suomessa

Halloweenia tekivät Suomessa aluksi tutuksi vaihtarijuhlat, kauhuleffat ja Aku Ankka -lehti. Halloweenia onkin kritisoitu "jenkkihapatukseksi" – toisaalta halloweenin nähdään olevan vahva osa popkulttuuria, jonka pitäisi saada sijansa myös Suomessa.Halloweenin juhlinta onkin yleistynyt Suomessa viime vuosien aikana. Kekrijuhlia ei tosin vietetä, vaan kauhujuhla kantaa täälläkin Halloween nimeä. Sanan halloween suomalaiseksi vastineeksi on ehdotettu sanoja marrasyö tai hallainyö.

Syy halloweenin yleistymiseen lienee hyvä syy järjestää pimeisiin syysiltoihin juhlia ja varsinkin naamiaisia. "Karkki vai kepponen" -tapaa meillä ei vielä ole – pääsiäisen virpominen on vielä lapsille se tärkein.

Halloweenin voisikin sanoa olevan Suomessa pikemminkin aikuisten juhlapäivä: Halloween teeman alla järjestään naamiaisia ja kauhuelokuvien katselumaratooneja.

Monet uskovatkin ja toivovat Halloweenin kurpitsoineen ja noitineen vielä löytävän sijansa kalenteristamme. Nyt Halloweenia voi juhlia lähes milloin vain – lokakuun viimeinen viikonloppu on kuitenkin siihen suosituin ajankohta.


AVA

Lähde: Wikipedia, Yle

Kuvat: Shutterstock

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.