Hallitus toivoo yrityksiltä rahaa luonnonsuojeluun – "Kun rahoitus on tiukilla, pitää hakea uusia innovatiivisia tapoja"

Yritys on aloittanut yhdeksän tuulivoimalan rakentamisen ennallistettavan alueen läheisyyteen. Toinen lahjoittajayritys Equinix on lupautunut ostamaan tuulipuiston sähkön.

Tuulivoimaloiden ja niiden vaatiman infrastruktuurin haittana on muun muassa se, että ne pirstaloivat lajien elinympäristöjä. Niistä on myös muuta haittaa esimerkiksi linnuille.

Yritykset eivät saa hankkeessa mitään suoraa vastinetta lahjoittamilleen rahoille. Metsähallituksen luontopalveluiden luontopalvelujohtaja Henrik Jansson kertoo, että Metsähallitus on myös tarkistanut, ettei yhteistyöyrityksillä ole kytköksiä Metsähallituksen liiketoimintayksiköiden toimintaan.

Ministeri Mykkäsen mukaan hankkeen tarkoituksena ei ole lisätä tuulivoiman rakentamista valtion maille. Sen sijaan sillä voi olla merkitystä uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, hyväksyttävyyteen.

–  Tuulivoima-ala voi osoittaa, että se ottaa vastuuta myös luontovaikutuksista ja parantaa luonnon tilaa. Tällä on varmaan vaikutusta laajemmin tuulivoiman hyväksyttävyyteen ja maineeseen.

Valtion raha tiukassa

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on sitouduttu siihen, että luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan ja luontokatoa torjutaan. Hallituksen luonnonsuojelutoimia on kuitenkin kritisoitu laajasti. Hallituksen suunnitelmien mukaan se käyttää luonnonsuojeluun huomattavasti vähemmän rahaa kuin edellinen hallitus.

Mykkäsen mukaan hankkeen tavoitteena ei ole korvata hallituksen luonnonsuojelun rahoitukseen tekemiä leikkauksia yksityisellä rahoituksella. Hän muistuttaa muun muassa siitä, ettei hallitus ole leikannut luonnonsuojelualueiden hankkimiseen kohdistetuista määrärahoista.

–  Viime vaalikauden aikana luonnonsuojelualueiden hankintaan ja hoitoon oli käytössä selvästi suurempia summia väliaikaisilla kertaluontoisilla määrärahoilla. Kehysten palauduttua normaalille tasolle tällä mennään nyt eteenpäin, hän sanoo.

Metsähallituksen luontopalveluiden Janssonin mukaan pilottihankkeen taustalla on luonnonsuojelun rahoituksen pieneneminen. Hallitus on leikannut esimerkiksi Helmi-ohjelman rahoitusta.

–  Kun rahoitus on tiukilla, pitää hakea uusia innovatiivisia tapoja toteuttaa työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Vaikka valtion rahoitus on tiukemmalla, luontokato etenee ja meidän täytyy tehdä töitä sitä vastaan, sanoo Jansson STT:lle.

Kari: Yrityksille tarvitaan kannustimia

Sekä Kari että Loikkanen korostavat Metsähallituksen roolia hankkeessa. Karin mukaan yrityksille on tärkeää, että ennallistamisen tekee Metsähallituksen kaltainen luotettava ja osaava toimija, jolla on mahdollisuus toteuttaa suojelu eri puolilla Suomea. Näin yritykset pystyvät korvaamaan luonnolle aiheuttamansa haitat mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.

– Me voimme olla tässä rahoittajan roolissa ja olla varmoja, että siellä tapahtuu oikeita asioita. Tämä on yksittäisenä hankkeena pieni, mutta jos Suomen 2  000 suurinta yritystä ennallistaisivat kukin yhden suon, vaikutus olisi aika iso, sanoo Neoenin Loikkanen STT:lle.

Karin mukaan yrityksissä on herännyt viime aikoina halu olla aiempaa enemmän mukana luonnon monimuotoisuuden elvyttämisessä.

– Tämä vaikuttaa vähän samanlaiselta hetkeltä luontokysymysten osalta kuin se, mitä me todistimme ilmastoasioissa 15 vuotta sitten, Kari sanoo.

Mykkäsen mukaan hallituksen tavoitteena on laajentaa yritysrahoitusta luontotyössä. Hän kertoo, että yritysten rahoittaman luonnonsuojelun on mahdollista kasvaa monta kymmentä kertaa suuremmaksi.

Karin mukaan jatkossa heidän täytyy miettiä, miten toiminnasta tulee myös yrityksille kannattavaa.

– Jatkossa pitää olla niin, että ne yritykset, jotka toimivat luonnon monimuotoisuuden puolesta, hyötyvät, koska luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan ihan kaikkia.