Hallitus sopi vesiensuojelun tavoitteista

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Vesiensuojelun uudet tavoitteet edellyttävät päästöjen vähentämistä niin maataloudessa, kalankasvatuksessa kuin kaikilla muillakin toimialoilla vuoteen 2005 mennessä. Valtioneuvoston tänään hyväksymän ohjelman mukaan maa- ja metsätalouden fosfori- ja typpipäästöt pitäisi puolittaa vuosien 1990-93 tasosta. Kalankasvatuksen ja turvetuotannon tavoitteeksi asetettiin päästöjen vähentäminen kolmanneksella vuoden 1993 määristä. Turkistarhauksen päästöistä pitäisi siivota 55 prosenttia.

    Myös teollisuudelle, yhdyskunnille sekä haja- ja loma-asutukselle asetettiin yksityiskohtaiset tavoitteet päästöjen vähentämisestä ja jätevesien käsittelystä. Samalla sovittiin ravinteiden ja happaman laskeuman kuormittamien vesistöjen kunnostamisesta.

    Varsinaiset toimenpiteet jäävät ympäristöministeriön ja eri toimialojen sovittaviksi.

    Luonnonsuojeluliitto: Kohtuullinen lähtökohta

    Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan periaatepäätös antaa kohtuullisen lähtökohdan toiminta-ohjelmalle. Liitto korostaa, että tositoimiin päästään juuri toimintaohjelman avulla. Hyvätkään tavoitteet eivät sinällään estä leväesiintymiä tai lintukuolemia.

    Siksi Luonnonsuojeluliitto toivoo kaikkia suomalaisia mukaan vesistötalkoisiin ja muistuttaa, että kuluttajan ostopäätökset vaikuttavat osaltaan vesien tilaan. Ensi viikolla Helsinkiin kokoontuu Itämeren suojelukomissio Helcom. Luonnonsuojeluliiton mukaan se joutuu arvioimaan työnsä uudelleen, koska Itämeren suojelusopimukseen vuonna 1988 kirjattuihin tavoitteisiin ei ole päästy.

    Sinilevät muistuttavat rehevöitymisestä

    Ympäristöministeriön mukaan vesien yleistila on edelleen huonontunut, vaikka suojelutoimet ovat jo parantaneet niin sisä- kuin rannikkovesienkin käyttökelpoisuutta. Yksi oire rehevöitymisestä olivat viime kesän laajat sinileväesiintymät sisävesissä ja Itämerellä. Merialueista rehevöityminen koettelee pahiten Suomenlahtea, mutta merkkejä siitä näkyy myös osassa Saaristomerta, Merenkurkun saaristossa ja Perämeren koillisosassa.

    Järvistä 80 prosenttia on vielä käyttökelpoisuudeltaan luokkaa erinomainen tai hyvä. Jokien tilanne on hieman heikompi, sillä muun muassa hajakuormitus koettelee etenkin pieniä jokia pahemmin kuin järviä. Suomen pohjavedet ovat säilyneet melko hyvin, mutta niidenkin laatu on paikoin jo huonontunut.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •