Laki subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamiseksi on edennyt opetus- ja kulttuuriministeriössä. Seuraavaksi lakiluonnos lähtee lausunnoille, ministeriö kertoo.
Edellinen hallitus rajasi varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin viikossa vuodesta 2016 lähtien. Rajaus koskee lapsia, joiden vanhemmat eivät työskentele tai opiskele kokopäiväisesti. Hallitus tavoitteli kiristyksillä säästöjä.
Nykyinen hallitus ilmoitti hallitusohjelmassaan palauttavansa täysipäiväisen ja kokoaikaisen oikeuden varhaiskasvatukseen.
– Lapsi tarvitsee laadukasta ja kattavaa varhaiskasvatusta sekä ikäistensä seuraa riippumatta siitä, ovatko hänen vanhempansa töissä vai eivät. Subjektiivisen oikeuden palauttaminen on tärkeä askel varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisessä, opetusministeri Li Andersson sanoi tiedotteessa.
Laajuus perustuisi tarpeeseen
Sipilän hallitus arvioi päivähoito-oikeuden rajauksen koskevan noin 11 000:ta lasta. Moni kunta päätti kuitenkin jättää rajauksen tekemättä.
Lakiluonnoksessa viitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 tilastotietoihin, joiden mukaan noin 71 prosenttia 1–6-vuotiaista lapsista oli joko kunnan järjestämässä tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2017.
– Nyt hallitusohjelmassa haetaan sitä, että osallistumisaste varhaiskasvatukseen nousisi 90 prosenttiin, kerrotaan ministeriöstä.
Luonnoksen mukaan varhaiskasvatuksen laajuus perustuisi lapsen vanhempien ilmoittamaan tarpeeseen.
Lausunnot on annettava 22. elokuuta mennessä. Lakien ehdotetaan tulevan voimaan elokuun alussa vuonna 2020.
Päivähoito-oikeuden palautus maksaa vuodesta 2021 lukien noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnille lankeavat kustannukset korvataan valtionosuuksia korottamalla.
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen.