Hallituksen arvio: Liikennekaaren avausvaiheen tuo 5700 työpaikkaa

Näistä työpaikoista melkein 2000 syntyisi taksiliikenteeseen ja yli 2000 tieliikenteen tavarankuljetukseen.  

Liikennekaaren toisen vaiheen vaikutusarvioinnit tulevat myöhemmin valmistelun edetessä, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Olli-Pekka Rantala.  

-Kakkosvaiheessa arvioidaan esimerkiksi ammattipätevyydet kaikilta aloilta, joten ihan varmasti sielläkin on työllisyysvaikutuksia, Rantala sanoo.  

Hallitus pääsi aiemmin tällä viikolla sopuun liikennekaaren ensimmäisestä vaiheesta ja hyväksyi tänään esityksensä. Taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin lupa, mutta määrä- ja hintasääntelystä luovutaan.  

Myöhemmin liikennekaaressa on edessä vielä toinen ja kolmas vaihe. 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi syyskuun alussa, että hankkeen rohkeusasteesta riippuu 20000 uuden työpaikan toteutuminen. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on arvioinut, että liikennekaari voi tuoda kaiken kaikkiaan 20000 uutta työpaikkaa.   

"Mahdollinen kymmenessä vuodessa"  

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että maaliikennepalvelut olisivat ilman liikennekaartakin vuonna 2020 työllistäneet lähes 15000 ihmistä enemmän kuin viime vuonna. Liikennekaaren ensimmäisen vaiheen ansiosta arvio on siis 5700 työpaikkaa suurempi.  

Sipilä sanoi torstaina eduskunnassa, että ennuste 20000 työpaikasta voi toteutua pidemmällä aikavälillä.  

– Kymmenessä vuodessa se on varmasti täysin mahdollinen.  

Sipilän mukaan lain hyväksymisen jälkeen on puolitoista vuotta aikaa valmistautua isoon muutokseen. Hän uskoo, että sinä aikana keksitään uusia innovaatioita hyödyntää liikennekaarta. Esimerkkinä pääministeri mainitsee uudet digitaaliset alustat, joiden ympärille voi syntyä liiketoimintaa. 

Sipilä uskoo, että liikennekaaresta tulee Suomelle vientituote. Naapurimaissa on ollut jo malliin kiinnostusta.  

Taksien määrä kasvaa 

Suurin vääntö hallituksen sisällä käytiin taksien sääntelyn keventämisestä. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että taksien määrä kasvaa, koska määräsääntelystä luovutaan. Ruotsissa taksien määrä on sääntelyn purkamisen jälkeen kasvanut, kun Suomessa määrä on pysynyt vuosia samalla tasolla.  

Esityksen mukaan taksien hintojen laskun tasoa on vaikea arvioida, koska toimivilla markkinoilla kannattamattomat palvelut karsiutuvat pois. Esitys kuitenkin olettaa, että hinnat vaihtelevat nykyistä enemmän kysynnän mukaan.