Suomessa on kymmeniä tuhansia pieniä rivi- ja paritaloyhtiöitä, joissa asutaan kuin omakotitaloissa, mutta joiden hallinto ja talous pitää hoitaa kuin missä tahansa osake- tai taloyhtiössä. Pieniltä taloyhtiöiltä vaaditaan samat asiat kuin isommiltakin, vaikka niiden kyky vastata niihin on huomattavasti pienempi. Haasteet lisääntyvät, kun niiden kiinteistöjen ja niissä olevien asuntojen korjaustarve vääjäämättä kasvaa.
Tämä näkyy selvästi myös Kiinteistöliiton puhelinneuvonnassa, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontalakimies Simo Vihemäk i:
"Kysymykset liittyvät paljolti korjaus- ja kunnossapitovastuuasioihin sekä siihen, kuinka vastuut ja kustannukset jakautuvat yhtiön ja osakkaiden välillä rakenteiden ja huoneiston sisäpuolisten osien osalta."
Ongelmia aiheuttavat Vihemäen mukaan tyypillisesti esimerkiksi tilanteet, joissa asukkaat ovat tehneet korjauksia huoneistossaan parhaaksi katsomallaan tavalla – niistä pahemmin yhtiölle hiiskumatta, ainakaan lain tarkoittamassa laajuudessa.
"Kun on pitkän aikaa toimittu näin, nousee ajan mittaan eteen kysymys siitä, miten jatkossa toimitaan kun yhtiöön tulee uusia osakkaita: missä määrin vanha käytäntö sitoo uutta osakasta ja missä määrin hän on oikeutettu vaatimaan uusia käytäntöjä asunto-osakeyhtiölakiin vedoten."
Monessa pienessä taloyhtiössä isännöinti hoidetaan omatoimisesti. Isännöintivastuutta saatetaan kierrättää osakkaalta toiselle. Toisaalta monet ammatti-isännöitsijätkään eivät ole kiinnostuneita pienistä – valitettavan usein myös riitaisista – taloyhtiöistä. Hieman eloa markkinoilla on kuitenkin alkanut ilmetä. Yksi esimerkki on Helsingin Seudun Isännöitsijät Oy. Keskisuuren isännöitsijätoimiston asiakkaina on 150 yhtiötä, joista 70 on pieniä. Ideana on hyödyntää toiminnassa koko tätä kantaa:
