Hallinto ja isännöinti pienessä taloyhtiössä

Suomessa on kymmeniä tuhansia pieniä rivi- ja paritaloyhtiöitä, joissa asutaan kuin omakotitaloissa, mutta joiden hallinto ja talous pitää hoitaa kuin missä tahansa osake- tai taloyhtiössä. Pieniltä taloyhtiöiltä vaaditaan samat asiat kuin isommiltakin, vaikka niiden kyky vastata niihin on huomattavasti pienempi. Haasteet lisääntyvät, kun niiden kiinteistöjen ja niissä olevien asuntojen korjaustarve vääjäämättä kasvaa.

Tämä näkyy selvästi myös Kiinteistöliiton puhelinneuvonnassa, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontalakimies Simo Vihemäki:

"Kysymykset liittyvät paljolti korjaus- ja kunnossapitovastuuasioihin sekä siihen, kuinka vastuut ja kustannukset jakautuvat yhtiön ja osakkaiden välillä rakenteiden ja huoneiston sisäpuolisten osien osalta."

Ongelmia aiheuttavat Vihemäen mukaan tyypillisesti esimerkiksi tilanteet, joissa asukkaat ovat tehneet korjauksia huoneistossaan parhaaksi katsomallaan tavalla – niistä pahemmin yhtiölle hiiskumatta, ainakaan lain tarkoittamassa laajuudessa.

"Kun on pitkän aikaa toimittu näin, nousee ajan mittaan eteen kysymys siitä, miten jatkossa toimitaan kun yhtiöön tulee uusia osakkaita: missä määrin vanha käytäntö sitoo uutta osakasta ja missä määrin hän on oikeutettu vaatimaan uusia käytäntöjä asunto-osakeyhtiölakiin vedoten."

Monessa pienessä taloyhtiössä isännöinti hoidetaan omatoimisesti. Isännöintivastuutta saatetaan kierrättää osakkaalta toiselle. Toisaalta monet ammatti-isännöitsijätkään eivät ole kiinnostuneita pienistä – valitettavan usein myös riitaisista – taloyhtiöistä. Hieman eloa markkinoilla on kuitenkin alkanut ilmetä. Yksi esimerkki on Helsingin Seudun Isännöitsijät Oy. Keskisuuren isännöitsijätoimiston asiakkaina on 150 yhtiötä, joista 70 on pieniä. Ideana on hyödyntää toiminnassa koko tätä kantaa:

"Hoidamme pieniä taloyhtiöitä lähinnä netin ja sähköpostin kautta, selvittää isännöitsijä ISA Paavo-Pekka Ruotsalainen. "Jokaiselle yhtiölle perustetaan nettisivu, johon laitetaan esimerkiksi hallituksen pöytäkirjat ja yhtiökokouspöytäkirjat. Koska kaikilla ihmisillä ei ole käytettävissään nettiä, myös asiakaspalvelumme on auki 8.30 - 16 ja siellä pystyy hoitamaan samat asiat. Sama koskee isännöitsijää – jos minä vaikkapa sairastun, käytössä on toimiva varamiesjärjestelmä. Yhtiö ei jää koskaan yksin."

Ruotsalaisen mukaan uuden taloyhtiön "sisäänajoaika" järjestelmään on tyypillisesti vuosi, jonka jälkeen asiat on helppo hoitaa.

Varsinkin suurten remonttien lähestyminen on saanut yhä useamman pienen taloyhtiön miettimään isännöinnilleen ammattimaista ratkaisua. Niin teki myös helsinkiläinen 15 huoneiston taloyhtiö, jolla on julkisivuremontti takanaan ja putkiremontti edessään.

"Kun isot remontit alkoivat lähestyä, huomasimme jo ensimmäisiä tarjouksia lähetettäessä, ettei meihin suhtauduttu samalla tavalla kuin ammatti-isännöitsijään. Itse asiassa emme saaneet montaakaan tarjousta", kertoo hallituksen jäsen Hanna Ikäheimo. "Kun kaikki asukkaat ovat kokopäivätöissä ja tällaisten remonttien hoitaminen vie paljon aikaa, päätettiin ottaa käyttöön ammatti-isännöitsijä. Sitä kautta saatiinkin hyvät kontaktit paitsi remontoijiin, myös pankkeihin."

Isännöinti voidaan siis ulkoistaa pienessäkin taloyhtiössä. Silti yhtiön hallitus ja sen jäsenet eivät voi siirtää vastuitaan hyvällekään isännöitsijälle, Vihemäki muistuttaa:

"Heidän vastuullaan ja huolehdittavanaan on edelleen se, että talouden- ja varojenhoito on järjestetty laillisesti ja luotettavalla tavalla ja että asiat sujuvat lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Pitäisi mieltää se, että hallituksessa ei olla ajamassa omia etuja vaan kaikkien osakkeenomistajien – viime kädessä yhtiön – yhteisiä intressejä ja etuja."

(JKA 9.3.2007)

Lue myös:

    Uusimmat