Suomen ensimmäiset jääkiekon MM-kisat 1965 myönnettiin oikeastaan järjestettäviksi Helsingissä. Mutta Helsinki joutui 13 kuukautta ennen h-hetkeä toteamaan, ettei Nordenskiöldinkadun varteen tekojäästadionin tilalle ehditäkään ajoissa saada valmiiksi suunniteltua jäähallia.
Tällöin tamperelaiset jääkiekkomiehet marssivat kaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindforsin puheille kertomaan syntyvästä häpeästä, jos Suomi ei pystykään järjestämään kovalla työllä vihdoinkin saatuja MM-kisoja.
- Vaikka täälläkään ei ollut tehty mitään hallin rakentamiseksi, Lindfors ymmärsi tilanteen ja ilmoitti, että ensimmäinen halli tehdään Tampereelle. Työt alkoivat ripeästi, ja alkupaukusta kesti vain 11 kuukautta, kun uuden Hakametsän jäähallin avausottelu pelattiin 29. tammikuuta 1965, muistelee Suomen jääkiekkoilun Grand Old Man Aarne "Dynamo" Honkavaara (kuvassa).
- Itse MM-kisat pelattiin siihen aikaan jo maaliskuun alkupuoliskolla, joten Suomen maajoukkue pääsi halliharjoittelun makuun vain noin kuukaudeksi. Kyllä me siihen aikaan olimme melkein puhdas ulkojääjoukkue ja annoimme eteen vastustajillemme Norjaan lukuun ottamatta, Honkavaara jatkoi.
Honkavaara, 78, muistaa kehua hallin suunnittelijaa arkkitehti Jaakko Tähtistä.
- Hän ei tehnyt yhtään perusvirhettä, koska muisti aina käydä kyselemässä jääkiekkomiesten kantaa piirustuksiinsa ennen toteuttamista, Honkavaara perusteli.
Erinomaisena ratkaisuna Honkavaara muistaa riippukaton: sitä tuettiin isoilla betonianturoilla, jotka sijoitettiin jään alle.
- Hyvä oivallus oli rakentaa 40 prosenttia hallista maan alle. Näin sisäänmenoväylät sijoittuivat katsomon puolivälin tienoille, ja omille paikoille sekä ylös- että alaspäin oli lyhyt etäisyys. Kaikista katsomoista oli oma uloskäyntinsä. Halli maksoi silloista rahaa kuusi miljoonaa markkaa. Se oli niin sataprosenttista työtä, ettei 38 vuoden aikana ole tarvinnut peruskorjata muuta kuin vähän ajan patinan kulumia, Honkavaara kehuu.