Viiksistään ja piipunpoltostaan tunnettu Günter Grass kuului vuosikymmenet Saksan johtaviin ajattelijoihin, eikä hän kaihtanut konflikteja tai ristiriitoja.
Hänen poismenostaan tiedotti tänään hänen kustantajansa Steidl.
Saksan tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluva Grass menehtyi 87-vuotiaana sairaalahoidossa Lyypekissä.
Taiteen monilahjakkuus oli sekä kirjailija, runoilija, näytelmäkirjailija ja kuvanveistäjä Grassin kenties tunnetuin kirja on vuonna 1959 ilmestynyt debyyttiromaani Peltirumpu, joka vei hänet kertaheitolla kansainväliseen maineeseen.
Mittavasta tuotannostaan Grass sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1999.
Hän erosi Berliinin taideakatemiasta 1989, kun se ei suostunut tukemaan Salman Rushdieta, jota Iranin uskonnollinen johto oli uhannut kuolemalla.
Monet Grassin kirjoista sijoittuvat Danzigiin, nykyiseen Gdanskiin, jossa hän oli syntynyt vuonna 1927. Grassin tuotantoa leimasi vahva poliittinen ulottuvuus, ja hän oli näkyvä tekijä saksalaisen kirjallisuuden suuntauksessa, joka pyrki käsittelemään maan traumaattista natsimenneisyyttä.
Tämän vuoksi vuonna 2006 nousikin valtaisa kohu, kun Grass paljasti kuuluneensa 17-vuotiaana toisen maailmansodan aikaan natsien Waffen SS -joukkoihin.
Amerikkalaiset ottivat pelokkaan, metsässä harhailleen ja haavoittuneen Grassin vangiksi sodan päättymispäivänä tshekkiläisessä Marienbadissa.
Intoaan päästä vapaaehtoisena armeijaan hän selitti tyhmällä ylpeydellä ja ajan hengellä.
– En osannut esittää silloin itselleni oikeita kysymyksiä, Grass perusteli.
Vuonna 2005 hän vertasi Tanskassa julkaistuja profeetta Muhammad -pilakuvia natsilehtien juutalaiskarikatyyreihin.
Vielä isomman metelin nostatti hänen vuonna 2012 julkaisemansa proosaruno Was gesagt werden muss (Mikä on sanottava). Runossa hän kertoi pelkäävänsä, että Israel tekee ydinaseella ensi-iskun Irania vastaan.
Grassia moitittiin antisemitismistä, mitä hän piti loukkaavana syytöksenä. Grass itse määritteli jo 1960-luvulla olevansa äärimmäisen allerginen kaikenlaisille ideologioille.