Suomen tieteen laatu on jäänyt selvästi jälkeen monista OECD-maista tällä vuosituhannella, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Hän viittaa Suomen Akatemian viime vuoden raporttiin, jonka mukaan Suomea 2000-luvun alussa edellä olleet maat ovat säilyttäneet tai kasvattaneet etumatkaansa. Lisäksi useat vertailumaat ovat menneet Suomen ohi.
Grahn-Laasonen lähetti tiistaina yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle kirjeen, jossa hän esitti, että resursseja hyödynnetään tehottomasti. Ministeri myös kysyi, millä aloilla koulut aikovat olla maailman kärjessä.
Yliopistoväki loukkaantui kirjeestä. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä lisätehojen vaatiminen on kohtuutonta, kun kiihtyvä rahoituskilpailu vie yhä enemmän aikaa tutkimukselta.
"Keskinkertaisia yksiköitä"
Grahn-Laasonen esitti myös, että korkeakoululaitos on jakautunut keskinkertaisiin yksiköihin.
Hän kirjoittaa Suomen Akatemian raporttiin viitaten, että puolet yliopistojen 54 tieteenalasta on edustettuna vähintään kuudessa yliopistossa. Yli kolmanneksessa tieteenalayksiköistä professoreja on enintään kolme henkilötyövuosina laskettuna.
– Osaaminen on hajautunut laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen näkökulmasta kovin moniin vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin, ministeri toteaa.
Liikaa hajanaisuutta
Grahn-Laasonen huomauttaa, että myös kansainvälisen asiantuntijaryhmän Technopolis Groupin keväällä julkaistu selvitys, jossa vertailtiin eri maiden korkeakoulumalleja, kiinnitti erityistä huomiota Suomen järjestelmän hajanaisuuteen ja yksiköiden suureen määrään maan kokoon nähden.