Terrori-iskut Pariisissa ja Brysselissä ovat vavisuttaneet eurooppalaisten turvallisuudentunnetta. Pariisin iskuissa viime vuonna menehtyi 147 ihmistä, Brysselissä viime tiistaina 31. Lukujen valossa terrorismi piinasi Eurooppaa kuitenkin erityisesti 1970-ja 80-luvuilla.
Euroopassa 2000-luvulla tuhoisimmat iskut liittyvät ääri-islamilaisuuteen tai islamin ideologiseen vastustamiseen.
Al-Qaidan pommeissa kuoli vuonna 2004 Madridissa 192 ihmistä. Seuraavana vuonna Lontoossa islamistien itsemurhapommit surmasivat 52 ihmistä. Äärioikeistolainen Anders Behring Breivik tappoi Norjassa 77 ihmistä vuonna 2011.
Eurooppa ei ole kuitenkaan kärsinyt vain näistä iskuista. Alla oleva grafiikka kertoo karua kieltä, kuinka tuhoisia terrori-iskut Euroopassa olivat takavuosikymmeninä.
2000-luvulla erityisesti baskien itsenäisyyttä ajava ETA teki lukuisia iskuja vuosittain Espanjassa koko viime vuosikymmenen, kunnes ilmoitti lopullisesti jättävänsä aseellisen toiminnan.
Britanniasta irrottautumista ajava Irlannin tasavaltalaisarmeijasta IRA:sta irrottautunut, rauhanprosessia vastustava, Todellinen IRA teki joitakin iskuja.
Satoja kuoli vuosittain
1970-luvulla ja 1980-luvulla terrorismi tappoi Euroopassa satoja ihmisiä vuosittain. Terrorismista kärsivät erityisesti Britannia, Espanja, Italia, Ranska ja Länsi-Saksa.
Iskuja ovat tehneet monet nationalistiset järjestöt kuten ETA, Pohjois-Irlannin Britanniasta irrottamista ajava IRA, Pohjois-Irlannin Britanniassa pysymistä kannattava UVF, tai Korsikan itsenäisyyttä ajava FLNC.
ETA:n iskuissa kuoli yli 800 ihmistä, IRA surmasi yli 1800, ja UVF:n tai muiden lojalistiryhmien iskuissa menehtyi yli 700.
ETA tappoi pommilla vuonna 1973 diktaattori Francisco Francon pääministerin Luis Carrero Blancon. Yritykset surmata vuonna 1995 silloinen kuningas Juan Carlos ja tuolloinen oikeisto-opposition johtaja José María Aznar epäonnistuivat.
Vuonna 1984 IRA yritti surmata pommilla silloisen konservatiivipääministerin Margaret Thatcherin hotellissa Brightonissa.
Vaikka 90-luvulla oli terrori-iskujen suhteen rauhallisempaa, tappoi todellisen IRA:n autopommi 31 ihmistä Omaghissa Pohjois-Irlannissa vuonna 1998.
Italian ja Saksan vaikeat vuodet
Eurooppaa koetteli myös poliittisesti punainen ja musta terrori.
Italia kärsi 1970- ja 80-luvuilla erityisesti äärivasemmistolaisesta ja -oikeistolaisesta terrorismista. Vaikeita vuosia kutsutaan "lyijyn vuosiksi".
Pahin yksittäinen terroriteko oli äärioikeiston vuonna 1980 Bolognan keskusrautatieasemalle tekemä isku. Siinä kuoli 85 ihmistä. Äärivasemmistolainen Punaiset Prikaatit sieppasi ja surmasi entisen pääministerin Aldo Moron vuonna 1978.
Äärivasemmisto piinasi myös Länsi-Saksaa, erityisesti Punainen armeijakunta (Baader-Meinhof). Vuonna 1977 se sieppasi vaikutusvaltaisen maan työnantajaliiton puheenjohtajan Hanns Martin Schleyerin, jonka ruumis löytyi myöhemmin Ranskasta.
Äärioikeistolaisen Gundolf Kolherin oletettu itsemurhaisku Oktoberfestillä surmasi 12 ihmistä (Kohler mukaan lukien) vuonna 1980.
Lähi-idän tapahtumat tuntuvat Euroopassa
Länsi-Saksan tunnetuin terrori-isku tapahtui Münchenin olympialaisissa vuonna 1972. Palestiinalainen Musta syyskuu -järjestö iski Münchenin olympiakylään ja surmasi 11 israelilaista urheilijaa ja yhden poliisin. Viisi järjestön jäsentä kuoli yrityksessä vapauttaa urheilijat.
Lähi-idän tapahtumat ovat tuntuneet useina muinakin terrori-iskuina Euroopassa viime vuosikymmeninä.
Suurin yksittäinen teko oli vuonna 1988 Lockerbiessä Skotlannin yllä räjähtänyt, 270 ihmistä surmannut Pan Amin matkustajakone. Teosta tuomittiin libyalainen tiedustelu-upseeri Abdelbaset Ali Mohmed Al Megrahi, ja Libya suostui maksamaan korvauksia uhrien omaisille. Iskun tekijästä ei kuitenkaan ole vieläkään täyttä varmuutta.
0:31
