Arvostelijoiden mukaan lahjoitus on liian vähäinen ja tuli liian myöhään.
G7-teollisuusmaat lupasivat perjantaina lahjoittaa köyhille maille yhteensä miljardi koronarokoteannosta tänä ja ensi vuonna. Lupaus oli odotettu. Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Kanada ja Japani linjasivat, että yhteiset toimet ovat paras tapa toipua globaalista terveyskriisistä ja taistella ilmastonmuutosta vastaan.
Lahjoitus tulkittiin vastaukseksi Kiinan ja Venäjän rokotediplomatiaan. G7-mailta odotetaan lisää lahjoituksia köyhien maiden infrastruktuuriin, jonka kehittämistä etenkin Kiina on hövelisti lainoittanut.
Rokotteista puolet tulee Yhdysvalloilta. Presidentti Joe Biden korosti, että maa ei odota mitään vastineeksi rokotteista.
Ainakaan kiitosta lahjoituksesta ei herunut. Kriitikoiden mukaan määrä jää roimasti pieneksi ja lahjoitus tehdään liian myöhään.
– Jos miljardin rokoteannoksen lahjoittaminen on parasta, mihin G7-johtajat pystyvät, tämä kokous on epäonnistunut, hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam arvosteli.
Sen mukaan tarvetta olisi 11 miljardille rokotteelle.
Ensimmäinen tapaaminen lähes kahteen vuoteen
G7-maiden johtajat tapasivat toisensa perjantaina ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen. Kokousta isännöi Britannian pääministeri Boris Johnson Carbis Bayssä Lounais-Englannissa.
Kokous edustaa myös Yhdysvaltojen paluuta yhteisiin pöytiin, ja Biden korosti maansa sitoutumista yhteistyöhön liittolaistensa kanssa edeltäjänsä Donald Trumpin sekoilun ja sooloilun jälkeen.
Samalla Johnson pyrkii lieventämään jännitteitä, joita Britannian EU-ero on aiheuttanut. Lauantai-illaksi Johnson on valmistellut G7-johtajille ja heidän puolisoilleen grillijuhlat rannalle, jossa porukan oli tarkoitus muun muassa grillata vaahtokarkkeja.
Perjantai-iltana johtajia emännöi kuningatar Elisabet II.
Kokoontumisesta syrjään jäänyt Kiina tuomitsi Yhdysvaltojen "pienten piirien diplomatian". Valitukset otti vastaan puhelimitse ulkoministeri Antony Blinken.