"Filmaattiset kasvot"

- Hänellä oli erinomaiset filmaattiset kasvot. Jos elokuvamaailma olisi ollut aikanaan kansainvälisempi, niin hänen kasvoillaan ja hänen näyttelijätaidollaan olisi niittänyt mainetta laajemminkin, arvioi näyttelijäkollega Matti Ranin Åke Lindmania.

- Työtoveruutemme oli hyvin niukkaa. Ainoa yhteinen elokuvamme oli Tuntematon sotilas vuonna -55, mutta yhteisiä kohtauksia oli vain muutamia. Teatterin puolella teimme enemmän yhteistyötä.

-1960-luvun alussa Laine ohjasi Tuntemattoman Pyynikin kesäteatteriin ja silloin työskentelimme yhdessä. Silloin tuli enemmän oltua yhdessä ja juteltua, muistelee Ranin.

- Tietysti tapasin Åke Lindmania myös erilaisissa teatterialan tapahtumissa ja ensi-iltajuhlissa, sillä hänen vaimonsa Pirkko Mannola oli näyttelijänä Intiimiteatterissa, missä minä olin johtajana, kertoilee Ranin.

- Hän oli vakituisesti palkattuna SF:ään eli Suomen Filmiteollisuuteen ja minä taas olin teatterinäyttelijä, joten polkumme kulkivat erillään, kertoo Matti Ranin

- Hän oli äärettömän sydämellinen ihminen ja hauska ja intohimoinen työntekijä, luonnehtii Ranin.

Lindmanin merkitystä koko suomalaiselle elokuvalla Ranin arvioi yksinkertaisesti.

- Hän oli oma genrensä, ja siinä puhtaaksiviljelty. Hän oli aivan omaa luokkaansa omassa näyttelijätyypissään ja siksi hän oli paljon käytetty juuri roistorooleissa.

- Hän tietysti kuten kaikki näyttelijät kärsi siitä, että joutui aina näyttelemään samantyyppisiä rooleja. Onnistut kerran roistona - olet aina roisto. Hänellä oli taitoa ja sitkeyttä paneutua roolin vaikeimpiinkin kiemuroihin.

Lindmanin roolisuoritusta Tuntemattoman Lehtona Ranin pitää loistavana.

- Hänhän olisi halunnut Koskelan roolin Tuntemattomassa, mutta Lehto hänestä tuli. Ja oli meidän onnemme, sillä hän teki siitä unohtumattoman roolityön.

"Hän oli joka kohdasta suuri"

Tali-Ihantala 1944 -elokuvan ohjaustyön Lindmanilta perinyt Sakari Kirjavainen muistelee Åke Lindmania lämmöllä.

- Åkella oli hyvin lämmin huumori. Hän oli kuin tammi, jonka varjo heittää pitkälle. Hän oli joka kohdasta suuri, kuvailee Kirjavainen.

Kirjavainen muistuttaa, että Lindman oli paitsi huippunäyttelijä myös huippu-urheilija.

- Hän oli tahtoihminen, sanoo Kirjavainen.

Lindmanin laajan uran takana oli paitsi vahva tahto, myös täydellinen kuvamuisti ja rikkumaton rytmitaju.

- Hän muisti jokaisen kuvaamansa ruudun, kertoo Kirjavainen miesten yhteisestä työskentelystä elokuvien leikkausvaiheessa.

Lue myös E

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat