Vääriä profiileja Facebookissa ja Twitterissä, ex-kumppanin nimissä tehtyjä treffi-ilmoituksia, pikavippien ottamista toisen tiedoilla. Identiteettivarkaudet lisääntyvät sosiaalisessa mediassa, ja usein niiden tekijät pääsevät kuin koirat veräjästä.
Yleinen identiteettivarkauden muoto on luoda väärä profiili esimerkiksi koulukiusaamisen välineeksi.
Aikuisten maailmassa identiteettivarkauksilla on valmisteltu seksuaalirikoksia, tehty toisen puolesta ilmoitus kirkosta eroamiseksi ja urkittu tietoja. Esimerkiksi Interpolin pääsihteeristä luodulla Facebook-profiililla yritettiin onkia tietoja meneillään olevasta operaatiosta.
– Meille tulee päivittäin ilmoituksia identiteettivarkauksista, yleensä Facebookissa, kertoo nettipoliisi Marko "Fobba" Forss.
Usein hänen neuvonsa on ottaa yhteyttä ylläpitäjään ja pyytää poistamaan väärä profiili.
Identiteettivarkaus eli toisen ihmisen nimissä esiintyminen ei ole rikos, jollei sen avulla syyllistytä esimerkiksi petokseen tai kunnianloukkaukseen.
– Toisen nimissä voi pitää vaikka blogia laillisesti. Maalaisjärjellä siinä kuitenkin loukataan ihmisen itsemääräämisoikeutta, Forss muotoilee.
Poliisi näkee ongelmaksi sen, että tarkkaa ohjeistusta tutkintaan ei ole. Osaan teoista päästään käsiksi, jos niille löytyy jokin rikosnimike. Tavallisempaa kuitenkin on, että esitutkinta- tai syytekynnys ei ylity.
Tiedon kerääminen rikosta varten on laillista
KRP:n ylitarkastaja Sari Kajantie näkee merkittävän ongelman siinä, että tiedon keräämistä rikoksia varten ei ole kriminalisoitu.
– Vasta kun kaapattuja tietoja käytetään tai myydään eteenpäin petostarkoituksessa, poliisi voi puuttua asiaan. Silloin tekniset jäljet ovat kuitenkin jo jäähtyneet.
Kriminalisointi ei ole edennyt lainvalmistelusta vastaavassa oikeusministeriössä. Lainsäädäntöneuvos Mikko Monto kertoo, että asian arvioinnissa pitää ottaa huomion EU:n tulevat toimet. Lisäksi odotetaan sisäministeriön tiivistelmää raporttia koskevista lausunnoista.