EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pähkäilevät Helsingissä, millaisia ratkaisuja kiertotalous tarjoaa kestävyyskriisiin – Katainen: kiertotalous on markkinataloutta

Kiertotaloudessa pyritään välttämään luonnonvarojen tuhlausta pitämällä raaka-aineet ja materiaalit mahdollisimman pitkään talouden käytössä. Kiertotaloudessa korostetaan myös aineettomia ratkaisuja ja palveluja tuotteiden sijaan.

Kiertotalouden edistämistä pidetään tärkeänä askeleena, jotta muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pystytään saavuttamaan.

Aamupäivän keskustelussa ministerit toivat myös esiin, että siirtyminen kiertotalouteen on haaste, jonka ratkaisemiseksi on tehtävä monenlaisia toimia tutkimus- ja innovaatiopuolta unohtamatta.

Esimerkiksi Ruotsin ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteeri Eva Svedling kertoi, että Ruotsissa kiertotalousstrategian rakentamisessa tärkeässä roolissa on ollut se, miten kiertotalousajattelu ulotetaan yhteiskunnan kaikille tasoille.

Katainen: Kiertotalous on markkinataloutta

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi aiemmin tällä viikolla, että kiertotalous on toinen lähivuosien globaaleista megatrendeistä tekoälyn ohella.

– Nämä megatrendit muuttavat markkinoita eniten tulevina vuosina, Katainen sanoi Helsingissä järjestetyssä biotalouskonferenssissa tiistaina.

Kataisen mukaan kierto- ja biotaloutta voi vauhdittaa rahalla ja niitä suosivan sääntelyn rakentamisella. Hän korostaa, että sääntelyllä on varmistettava, että kiertotalous on kannattavaa.

– Kierto- tai biotalous ei ole vain markkinatalouden viherpesuohjelmia. Ne ovat markkinataloutta, mutta parempi versio nykyisestä mallista.

Sopu ilmastotavoitteesta mahdollinen

Ympäristö- ja ilmastoministerien epävirallinen kokous alkoi torstaina. Ensimmäisenä päivänä ministerit keskustelivat yhteisistä ilmastotavoitteista ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) arvioi, että sopu EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteesta on mahdollista saavuttaa Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana eli vuoden loppuun mennessä.

Osa jäsenmaista ei ole ollut valmis sitoutumaan siihen, että yhteiseksi tavoitteeksi kirjattaisiin hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Mikkonen uskoo, että epäilevilläkin jäsenmailla on tahtoa löytää sopu tavoitteesta. Tärkeää on sen varmistaminen, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla.

– Enemminkin kysymys on siitä, miten ja mitä heidän pitää tehdä, että he voivat siihen (ilmastotavoitteeseen) sitoutua kuin että he eivät siihen sitoutuisi, Mikkonen sanoi eilen.

Varsinainen päätöksenteko ei kuulu epävirallisiin ministerikokouksiin, mutta Mikkonen luonnehtii torstaista keskustelua tärkeäksi askeleeksi eteenpäin.

EU:n yhteisen ilmastotavoitteen edistäminen on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteista.