EU:n poliittiset johtajat aloittavat keskiviikkona illalla kaksipäiväisen huippukokouksen Brysselissä.
Huippukokouksessa oli alkujaan määrä keskittyä ennen kaikkea EU:n kilpailukykyä ja sisämarkkinoita koskeviin linjauksiin, mutta lopulta yhä kiperämmäksi käynyt kansainvälinen tilanne vaikutti kokouksen sisältöön.
Keskiviikkona poliittisten johtajien odotetaan keskustelevan kolmesta suuresta teemasta: Lähi-idän yhä kuumemmaksi muuttuneesta tilanteesta, Ukrainan puolustussodan pahenevasta tilanteesta sekä EU:n Turkki-politiikasta.
Lähi-idän tilanne otti jälleen viikonloppuna askeleen kohti tilanteen yhä vakavampaa kärjistymistä, kun Iran teki ohjuksin kostoiskun Israeliin. Israel pystyi pääpiirteittäin torjumaan hyökkäyksen ilmapuolustuksellaan, ja EU:n johtajilta odotetaan nyt muun muassa tilanteen kärjistymistä ehkäisevää viestiä.
Ukraina on maan heikentyneestä tilanteesta tällä kertaa jossain määrin sivuroolissa.
Katseet kuitenkin kohdistuvat siihen, tuleeko mailta uskottavaa viestiä muun muassa Ukrainan pahenevan ammuspulan ja ilmatorjunnan puutteiden korjaamiseksi.
Turkki kolmas herkkä aihe
Kolmantena teemana on EU:n Turkki-politiikan ohjenuorien muotoilu. Turkin kanssa käsillä ei ole Lähi-idän tai Ukrainan kaltaista kriisiä, mutta osalle jäsenmaista Turkki on herkkä aihe.
Vuonna 2004 Kypros liittyi EU:hun, mutta käytännössä tämä koskee vain saaren eteläosaa, koska vuonna 1983 Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta julistautui itsenäiseksi. Sen itsenäisyyden on kuitenkin tunnustanut vain Turkki, joka oli aiemmin miehittänyt alueen.
Myös Turkin heikko ihmisoikeustilanne on seikka, joka EU-maiden on huomioitava Turkki-politiikassaan. Samaan aikaan maa on tulpannut siirtolaisvirtaa Eurooppaan, ja sillä on Nato-maana myös roolinsa Mustanmeren turvallisuustilanteen säilyttämisessä.
EU:n poliittisten johtajien huippukokouksen eli Eurooppa-neuvoston tehtävänä on linjata suuntaviivat unionin politiikkaan. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.).