Euroopan unioni jäädyttää 15 vuotta voimassa olleen viisumijärjestelyn Venäjän kanssa, mikä tulee vaikeuttamaan ja hidastamaan Venäjän kansalaisten viisumin saamista.
Asiasta kertoi EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell unionin ulkoministerien epävirallisessa kokouksessa Tshekin pääkaupungissa Prahassa.
Borrell sanoi ulkoministerien päättäneen vuoden 2007 viisumihelpotussopimuksen jäädyttämisestä, koska suhteet Venäjään eivät voi jatkua "kuin mitään ei olisi tapahtunut" Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainassa.
Borrellin mukaan päätös vähentää huomattavasti uusien viisumien myöntämistä venäläisille EU:ssa.
Vielä tiukempia rajoituksia vaatineet Puola, Viro, Latvia ja Liettua sanovat saattavansa ottaa käyttöön kovempia viisumirajoituksia.
Borrellin mukaan kaikkien kansallistenkin toimenpiteiden tulee olla EU:n Schengenin yhteisen matkustusvyöhykkeen sääntöjen mukaisia. Hän myös korosti, että on tärkeää, että venäläiset voivat edelleen matkustaa EU:hun.
3:37
Haavisto: Suunta on oikea
Kokouksen jälkeen tiedotustilaisuuden pitänyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) piti päätöstä viisumihelpotussopimuksen jäädyttämisestä myönteisenä. Suomi oli ollut yksi EU-maista, jotka vaativat yhteistä linjausta unionilta viisumiasiassa.
– Ollaan menossa oikeaan suuntaan. Kuukauden parin päästä nähdään, oliko tämä riittävä, hän sanoi.
Samalla kun viisumin saamista vaikeutetaan, Suomen hallitus on päättänyt selvittää mahdollisuutta auttaa kriittisessä tilanteessa Venäjällä olevia ihmisoikeuspuolustajia, kansalaisyhteiskunnan jäseniä ja kriittisiä toimittajia. Tähän tarpeeseen kaavaillaan uudenlaista kansallista viisumia, humanitaarista viisumia, jonka turvin he pääsisivät Suomeen.
Katso myös: Jyväskylään Venäjältä paennut poliittinen pakolainen Vasilij Belokopytov toivoo, että humanitaariset viisumit otettaisiin käyttöön
Humanitaaristen viisumeiden tärkeyttä korostettiin
Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola kertoo, että puoli vuotta kestäneen Ukrainan sodan aikana Venäjältä on tullut noin miljoona viisumianomusta. Anomuksista 60 prosenttia, eli noin 600 000 kappaletta on tullut Baltian maihin ja Suomeen.
Piuhola kertoo muiden maiden ulkoministerien olleen yllättyneitä hakemusten määristä.
Baltian maat, Suomi ja Puola pitivät yhteisen kokouksen ennen varsinaista ulkoministerien kokousta.
Humanitaaristen viisumien tärkeyttä korostettiin Piuholan mukaan kokouksessa.
– Päätös jäädytyksestä on signaali sille, että EU on yhtenäinen tässä asiassa, Piuhola sanoo.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.