Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta odotetaan myötätuulta transatlanttisten kauppakiistojen ratkomiselle.
Euroopassa vieraileva Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden tapaa tänään Brysselissä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin.
Edistystä voi tulla esimerkiksi lentokonevalmistajien Airbusin ja Boeingin tukiin liittyvän kiistan sovittelussa.
Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat kiistelleet toistakymmentä vuotta eurooppalaisen Airbusin ja yhdysvaltalaisen Boeingin tuista sekä määränneet rangaistustulleja. Maaliskuun alussa osapuolet sopivat rangaistustullien jäädyttämisestä neljän kuukauden ajaksi.
Huippukokouksessa keskusteltaneen myös teräs- ja alumiinitullikiistasta, vaikka selkeää sopua asiaan ei ole ollut vielä näkyvissä. EU ja Yhdysvallat sopivat toukokuussa aloittavansa keskustelut kiistan ratkaisemiseksi.
Vuonna 2018 Yhdysvaltojen edellinen presidentti Donald Trump asetti 25 prosentin tullit teräkselle ja 10 prosentin tullit alumiinille. EU reagoi määräämällä vastatulleja joukolle yhdysvaltalaisia tuotteita, kuten farkuille, moottoripyörille sekä bourbon-viskille.
Venäjä-suhteen tulevaisuus puntarissa
Huippukokouksessa ylipäätään keskitytään korjaamaan EU:n ja Yhdysvaltojen suhdetta tuulisten vuosien jälkeen. Kyseessä on ensimmäinen EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous seitsemään vuoteen.
Odotuksissa on, että osapuolet etsivät yhteisiä linjauksia kansainvälisestä politiikasta, kuten suhteista Venäjään ja Kiinaan.
Suhtautuminen Venäjään on ajankohtainen kysymys, koska Brysselin jälkeen Biden suuntaa kohti Sveitsin Geneveä. Siellä hän tapaa keskiviikkona Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Sekä Yhdysvaltojen että EU:n suhteet Venäjään ovat olleet kehnot.EU:n odotetaan julkistavan tällä viikolla oma analyysinsa Venäjä-suhteiden kehityssuunnasta.
Haussa yhteinen reaktio Kiinan toimiin
Huippukokouksessa pohditaan myös EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisuuksia reagoida yhdessä Kiinan toimiin. Kiina muun muassa sortaa uiguuri- ja muita muslimivähemmistöjään maan länsiosassa sijaitsevassa Xinjiangissa ja on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan sulkenut heistä jopa miljoona ihmistä vankileireille.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty totesi raportissaan viime viikolla, että Kiina syyllistyy uiguurialueilla rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Kansainvälisessä yhteisössä huolta on myös aiheuttanut Kiinan tapa kohdella Hongkongia.
Eilisessä sotilasliitto Naton huippukokouksessaan Kiinan kasvava vaikutusvalta ja maan harjoittama kansainvälinen politiikka nimettiin haasteeksi sotilasliiton turvallisuudelle.
Pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan huolta herättää muun muassa Kiinan ydinasevarustelu.Naton julkilausumassa Kiina nimettiin järjestelmän haastajaksi, ei "vastustajaksi" tai "viholliseksi".