EU hätisteli Venäjää naapureidensa niskasta

Vilnassa päättyneessä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa saatiin sovittua pitkään pohjustetuista kauppa- ja yhteistyösopimuksista vain Georgian ja Moldovan kanssa. Viime viikolla äkkijarrutuksen tehnyt Ukraina jäi joukosta pois. 

Venäjän painostus asiassa hiersi EU-johtajia, mikä kuului puheenvuoroissa kokouksen jälkeen. 

-Rajoitetun suvereniteetin ajat ovat Euroopassa ohi, komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sanoi. 

Ukraina esitti kokouksessa myös EU:lle uusia vaatimuksia talousavusta. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan niihin ei juuri reagoitu. 

EU-maat aikovat nyt lähinnä odottaa, että Ukraina tekee oman päätöksensä lähentymisestä. Aikataulu on epäselvä, eikä viime viikon käänne ainakaan lisää Ukrainan luotettavuutta tai ennakoitavuutta. 

-Me varmaan elämme jonkin verran tämmöistä epävarmuuden aikaa tästä vähän eteenpäin. Katsotaan sitten, mihin suuntaan tämä tulee kääntymään, Tuomioja sanoi kokouksen päätyttyä. 

Georgia varovaisena 

Ongelmana on, että Venäjä näkee entisten neuvostotasavaltojen lähentymisen EU:n kanssa valtapelinä, jossa sen oma ote väistämättä lipsuu.  

Tätä näkemystä Barroso yritti jälleen oikoa korostamalla, ettei yhteistyö ole ketään vastaan. 

Määrätietoisesti länteen suuntautuneen Georgian presidentti Giorgi Margvelashvili myönsi, että Venäjän reaktio EU-lähentymiseen aiheuttaa päänvaivaa. 

-Olemme varovaisia. Yritämme viestittää jokaiseen pääkaupunkiin, että vauras ja demokraattinen Georgia on vain hyväksi kaikille naapureilleen, myös Venäjälle, Margvelashvili sanoi uutistoimisto BNS:lle. 

Ukrainassa EU-myönteiset mielenosoittajat jatkoivat protestejaan ja nimittivät presidentti Viktor Janukovitshia pelkuriksi. Pettymys oli suuri, kun Vilnasta kantautui vahvistus siitä, ettei presidentti ole viime hetkellä taipunut tekemään lähentymissopimusta. 

-Olen sanaton. Olisin toivonut, että maamme vapautuu sitä johtavan peukalon alta, valitti 29-vuotias Juri Litochehko.