Etiopian pääministerikin huomannut EU:n yhtenäisyyden puutteen – presidentti Niinistö: "Me kaikki näemme, missä päin nuijaa heilutetaan, ei niinkään Brysselissä"

Presidentti Niinistö ja Etiopian pääministeri Abiy Ahmed puhuivat tapaamisessa Euroopan ja Afrikan yhteistyöstä. Keskusteluissa kävi ilmi, että Euroopan tulisi kyetä ulospäin yhtenäisempään vaikuttamiseen.

– Näköjään ei ole ollut mikään vaikeus havaita, että Euroopan unionin rooli ei ole mitä sen soisi olevan. Me kaikki näemme, missä päin nuijaa heilutetaan, ei niinkään Brysselissä, presidentti Niinistö sanoi.

Niinistö peräänkuulutti vuosituhannen vaihdetta, jolloin Euroopan unioni oli mukana päättämässä maailman isoista asioista. Presidentin mukaan tilanne ei ole enää sama.

Lue myös: Presidentti Niinistö kehuu vuolaana Nobelilla palkittua ja suomalaisesta osaamisesta kiinnostunutta Etiopian pääministeriä: "Se on rohkaiseva viesti meille kaikille"

Etiopiaan sijoittavat erityisesti Kiina, Turkki ja Persianlahden maat. Niinistö kertoi, että pääministeri Abiyn mukaan yhä useampi Afrikan päättäjä näkee Euroopan keskeisenä yhteistyökumppanina.

Suomalaisen talouselämän mukanaolo Suomen ja Etiopian kahdenvälisissä suhteissa kiinnostaa pääministeri Abiyta. Suomalaisyrityksiä kiinnostavat Etiopiassa erityisesti mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologian saralla sekä veteen, jäteveteen ja jätteisiin liittyvillä aloilla. 

Loputtomilta vaikuttavat sodatkin voidaan lopettaa

Niinistö tapasi tiistaina tuoreen Nobelin rauhanpalkinnon saajan, Etiopian pääministerin Abiy Ahmedin.

Presidentin mielestä Etiopian ja Eritrean välillä solmittu rauha on esimerkki siitä, että loputtomilta vaikuttavat sodatkin voidaan lopettaa.

– Joskus saattaa syntyä sellainen ajatus, että sotiminen on loputonta. Sellaisia paikkoja maailmassa on paljon. Tehdä loppu loputtomasta on erinomainen malli, presidentti Niinistö sanoi suomalaistoimittajille tapaamisen jälkeen.

Aiemmin tiistaina Niinistö tapasi presidentti Sahle-Work Zewden, jonka mukaan palkinto ei ole ainoastaan kunnianosoitus koko Etiopialle vaan tärkeä myös maan rajojen ulkopuolella.

– Se näyttää, että voimme ratkaista omat ongelmamme, Sahle-Work vastasi tiedotustilaisuudessa suomalaismedian esittämään kysymykseen palkinnosta ja rauhanprosessista.

Hän kuitenkin myönsi, että prosessi on vielä kesken ja että pitkäkestoisiin tuloksiin ei ole nopeita ratkaisuja. Esimerkiksi Eritrean ja Etiopian raja oli vain lyhyen aikaa auki rauhansopimuksen jälkeen. Hänestä ilman kehitystä ei voida saavuttaa rauhaa.

Nobel-palkinto tuli muun muassa rauhanprosessista naapurimaa Eritrean kanssa. Lisäksi palkintoperusteissa kehuttiin pääministeri Abiyn aloittamia demokraattisia uudistuksia kotimaassaan, kuten tuhansien poliittisten vankien vapauttamista sekä tiedotusvälineiden sensuurin purkamista.

Etiopia ja Eritrea solmivat rauhansopimuksen syyskuussa 2018. Maiden välisessä sodassa kuoli kymmeniätuhansia ihmisiä.