Eteneekö paikallinen sopiminen tämänkään vaalikauden aikana? Työryhmän puheenjohtaja: "Olen enemmän optimisti kuin pessimisti"

Moni oli jo valmis luopumaan toivosta, kun paikallisen sopimisen kolmikantainen työryhmä ilmoitti keskiviikkona hakevansa lisäaikaa työlleen. Työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Ville Kopra uskoo yhä, että työryhmän on mahdollista saada tulosta aikaan.

– Olen enemmän optimisti kuin pessimisti. Uskon, että järjestöt haluavat edetä tässä asiassa, eikä sille ole olemassa mitään väistämätöntä estettä, Kopra sanoo.

Lue myös: Paikallisen sopimisen työryhmä sai epämääräisen jatkoajan - edes osapuolet eivät tiedä missä mennään

Hän muistuttaa, että työryhmä on asetettu koko hallituskauden ajaksi. Maaliskuun alun välietappi, johon ryhmä nyt pyysi lisäaikaa, päätettiin viime budjettiriihessä.

Nyt työryhmän seuraava mittauspiste on hallituksen puoliväliriihessä, joka pidetään huhtikuun loppupuolella.

– Puoliväliriiheen on ladattu paljon odotuksia tämän suhteen ja itsekin pidän sitä järkevänä tarkastelupisteenä. Vaikka työryhmä on asetettu koko vaalikaudeksi, kyllä tämän kevään aikana pitää päästä selkeästi eteenpäin.

Paikallisen sopimisen työryhmässä on ollut kiistaa muun muassa siitä, edistetäänkö sitä työehtosopimusjärjestelmän kautta vai lainsäädännön avulla. Työnantajapuoli haluaisi edetä jälkimmäistä reittiä.

"Hallitusohjelma on lähtökohta"

Ville Kopra muistuttaa, että hallitusohjelman kirjauksen mukaan paikallista sopimista edistetään työehtosopimusjärjestelmän kautta.

– Olen puheenjohtajana korostanut, että hallitusohjelma on lähtökohta, mutta molempia reittejä voidaan pitää auki, Kopra sanoo.

Yksi hankalimmista kysymyksistä on paikallisen sopimisen edistäminen pienissä, järjestäytymättömissä yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä. Etenkin Suomen Yrittäjät on vaatinut paikallisen sopimisen mahdollisuuden laajentamista myös näihin yrityksiin.

”Tässä olisi eteenpäin menon mahdollisuuksia”

Ville Kopra sanoo ydinkysymyksen olevan siinä, miten turvataan henkilöstön asema paikallisessa sopimisessa myös järjestäytymättömissä yrityksissä.

– Valtakunnallisesti työntekijäpuolen tukena ovat isot liitot, mutta kun mennään paikallistasolle, henkilöstö jää helposti altavastaajaksi. Jos henkilöstön asema saataisiin turvatummaksi, tässä olisi eteenpäin menon mahdollisuuksia, Kopra sanoo.

Hän esittää yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi sitä, että jos pienimmissä yrityksissä luottamusmiestä ei ole, työnantajan kanssa sopijapuolena voisi olla koko henkilöstö yhdessä.

Työnantajaliittoja Kopran vetämässä työryhmässä edustaa Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) joka ei enää neuvottele työehtosopimuksista jäsenliittojensa puolesta.

– EK:n rooli työryhmässä on aika jännä, sillä se ei pysty puhumaan jäseniensä puolesta. Meiltä puuttuu luonteva väylä keskustella suoraan tes-osapuolten kanssa, Kopra sanoo.