Trafin ylijohtajan Tuomas Roudan mukaan viranomaisille ei kerrota laivoille sattuneista vaaratilanteista, vaan ne salataan.
Roudan mukaan ruotsalaiset rupesivat keräämään ja jakamaan tietoa läheltä piti -tilanteista vapaaehtoisesti Estonian jälkeen.
Suomi on saanut jo viime keväänä EU:lta huomautuksen asiasta.
Trafissa valmistellaan lakia, joka pakottaisi kertomaan viranomaisille kaikki läheltä piti -tilanteet. Laki on tarkoitus saada eduskuntaan mahdollisimman pian.
– Meillä Suomessa Estonian raportin suositus tietojen keräämisestä on ollut haasteellista.
– Jos tietoja kerättäisiin yhteen ja analysoitaisiin, niin tällä tavoin voisimme löytää tulevaisuuden riskitekijöitä ja mahdollisia onnettomuuden syitä.
– Niihin voitaisiin tarttua ennen kuin onnettomuus tapahtuu, toteaa Routa.
"Estonia olisi voitu estää"
Onnettomuustutkintakeskuksen silloisen Estonia-tutkijan Kari Lehtolan mukaan Estonian kaltaista onnettomuutta pidettiin mahdollisena, mutta asiantuntijat eivät uskoneet, että se todella tapahtuisi.
– Kyllä se oli meillä oli äärimmäinen uhkakuva. Juuri se, että Ruotsin-laiva kaatuu, uppoaa tai törmää toiseen laivaan.
– Uhkakuvaan oli kirjattu satoja uhreja, mutta pelastajaksi piti rientää toisen autolautan. Todellisuudessa sää oli kuitenkin liian raju.
Onnettomuustutkijoille selvisi vasta myöhemmin, että myös Estonian sisaraluksen kaltaisesta oli keulavisiiri irronnut jo puolitoista vuotta aiemmin.
– Ennen Estonian onnettomuutta oli muun muuassa Diana II -nimisen aluksen tapaus, joka oli hyvin samantapainen tapaus kuin Estonia. Siinä myöskin keulavisiiri alkoi irrota, mutta se pääsi onneksi hätäsatamaan. Jos se olisi kunnolla tiedetty ja raportoitu, sitä olisi osattu ennen Estoniaa varoa, toteaa Lehtola.
Tutkijat saivat myöhemmin selville, että keulavisiirien kanssa oli ollut ongelmia ainakin yli kymmenellä laivalla.