Estoniasta ei ole otettu opiksi: Läheltä piti -tilanteet salataan

Roudan mukaan ruotsalaiset rupesivat keräämään ja jakamaan tietoa läheltä piti -tilanteista vapaaehtoisesti Estonian jälkeen.

Suomi on saanut jo viime keväänä EU:lta huomautuksen asiasta.

Trafissa valmistellaan lakia, joka pakottaisi kertomaan viranomaisille kaikki läheltä piti -tilanteet. Laki on tarkoitus saada eduskuntaan mahdollisimman pian.

– Meillä Suomessa Estonian raportin suositus tietojen keräämisestä on ollut haasteellista.

– Jos tietoja kerättäisiin yhteen ja analysoitaisiin, niin tällä tavoin voisimme löytää tulevaisuuden riskitekijöitä ja mahdollisia onnettomuuden syitä.

– Niihin voitaisiin tarttua ennen kuin onnettomuus tapahtuu, toteaa Routa.

"Estonia olisi voitu estää"

Onnettomuustutkintakeskuksen silloisen Estonia-tutkijan Kari Lehtolan mukaan Estonian kaltaista onnettomuutta pidettiin mahdollisena, mutta asiantuntijat eivät uskoneet, että se todella tapahtuisi. 

– Kyllä se oli meillä oli äärimmäinen uhkakuva. Juuri se, että Ruotsin-laiva kaatuu, uppoaa tai törmää toiseen laivaan. 

– Uhkakuvaan oli kirjattu satoja uhreja, mutta pelastajaksi piti rientää toisen autolautan. Todellisuudessa sää oli kuitenkin liian raju.

Onnettomuustutkijoille selvisi vasta myöhemmin, että myös Estonian sisaraluksen kaltaisesta oli keulavisiiri irronnut jo puolitoista vuotta aiemmin. 

– Ennen Estonian onnettomuutta oli muun muuassa Diana II -nimisen aluksen tapaus, joka oli hyvin samantapainen tapaus kuin Estonia. Siinä myöskin keulavisiiri alkoi irrota, mutta se pääsi onneksi hätäsatamaan. Jos se olisi kunnolla tiedetty ja raportoitu, sitä olisi osattu ennen Estoniaa varoa, toteaa Lehtola. 

Tutkijat saivat myöhemmin selville, että keulavisiirien kanssa oli ollut ongelmia ainakin yli kymmenellä laivalla.

Läheltä piti -raportoinnista tulossa laki

Estonian seurauksena varustamot ryhtyivätkin keräämään tietoa vaaratilanteista, mutta tieto jää Suomessa yhä varustamon sisälle.  

Roudan mukaan viranomaiset saavat tietoa läheltä piti -tilanteista luotseilta, liikenteenohjauskeskuksilta ja muutamilta varustamoilta.

– Tiedämme sen, että laivoilla on ollut erilaisia konevaurioita eli koneet ovat sammuneet ja alukset jääneet ajelehtimaan. Mutta ei ole onneksi tapahtunut pahoja onnettomuuksia, mikä on vaarana, kun puhutaan vilkaasti liikennöidyistä väylistä ja ahtaista paikoista Saaristomerellä. Joitakin karilleajoja on tullut.

– Tämän lisäksi olemme saaneet tietoomme useita huviveneilijöiden aiheuttamia läheltä piti -tilanteita. Isot autolautat ovat joutuneet tekemään väistöliikkeitä, kun kyydissä on ollut tuhansia matkustajia. Siinä on ainekset suuronnettomuuteen, toteaa Routa.