Sari Essayah (kd.) ja Hjallis Harkimo (liike nyt) kuulivat tänään eduskunnassa pääministeri Sanna Marinilta (sd.) selvityksen siitä, miten EU-maiden johtajat heinäkuussa tarkalleen sopivat 750 miljardin euron tukipaketista.

Rahan jaon perusteena ovat kunkin jäsenmaan väkiluku, bruttokansantuote asukasta kohden sekä vuosien 2017-2019 työttömyysaste. 

Sekä Sari Essayah (kd.) että Hjallis Harkimo (liike nyt) sanoivat Viiden jälkeen -ohjelmassa, että rahaa olisi pitänyt jakaa sen mukaan, miten korona on vaikeuttanut maan tilannetta eikä menneiden vuosien mittareilla.

– Tässä on väärät jakoperusteet. Pitäisi katsoa sen mukaan, miten korona on runnellut EU-maita, Harkimo sanoi.

– Oikeusperiaate, jolla rahaa jaetaan korostaa, että pitää olla poikkeuksellinen tilanne, esimerkiksi luonnonkatastrofi. Tämä jakoperuste ei liity millään tavalla siihen, Essayah sanoi.

Essayaha ja Harkimo olivat yhtä mieltä myös siitä, että rahaa halutaan jakaa niille maille, jotka olisivat taloudellisissa vaikeuksissa ilman koronaakin.

– Ekonomistit ovat todenneet, että tässä annetaan finanssipoliittista elvytystä maille, jotka eivät saa rahoitusta halvalla tai on riski, saavatko ne ollenkaan rahaa rahoitusmarkkinoilta, Essayah sanoi.

Harkimo sanoi elvytyspaketin olevan Ranskan ja Saksan käsialaa.