Esperanton kielen maailmankongressi alkaa huomenna Lahdessa ja kestää viikon. Kyseessä on järjestyksessään 104. vastaava kansainvälinen tapahtuma, joka pidetään nyt neljättä kertaa Suomessa.
Osallistujamääräksi odotetaan tuhannesta kahteen tuhatta kielen puhujaa. Voidaan puhua myös kielen kannattajista, ei välttämättä harrastuksesta.
– Esperantisti ajattelee niin, että kansalliset kielet ovat apukieliä ja esperanto on varsinainen yleiskieli, Suomen esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström kertoo.
Puheenjohtajan ymmärrys mullistui
Grundström itse osaa useita eri kieliä. Lukiosta hän kirjoitti aikanaan neljä laudaturia: ruotsista, saksasta, englannista ja latinasta.
1960-luvulla teinipoikana Grundströmille oli tajunnan mullistava kokemus, kun hän ensin löysi esperantoa koskevan kohdan Vilho Setälän 200-sivuisesta Taitokirjasta ja lisäksi kuunteli eri radioasemia, joista yhdeltä tuli yhtäkkiä uutisia esperantoksi.
– Kiinnostuin siitä, miten tämä kieli toimii. Vuonna 1969 pääsin osallistumaan Suomessa toista kertaa järjestettyyn maailmankongressiin ja löysin itseni satojen tai jopa tuhansien eri maalaisten ihmisten keskeltä ilman raja-aitoja, Grundström kuvailee omaa "esperanto-herätystään".
Maailmankongressit on järjestetty Suomessa aikaisemmin vuosina 1922, 1969 ja 1995. Tapahtuma on ollut kahdesti Helsingissä ja sen jälkeen Tampereella ennen Lahtea.