Esperanton kielen maailmankongressi alkaa huomenna Lahdessa ja kestää viikon. Kyseessä on järjestyksessään 104. vastaava kansainvälinen tapahtuma, joka pidetään nyt neljättä kertaa Suomessa.
Osallistujamääräksi odotetaan tuhannesta kahteen tuhatta kielen puhujaa. Voidaan puhua myös kielen kannattajista, ei välttämättä harrastuksesta.
– Esperantisti ajattelee niin, että kansalliset kielet ovat apukieliä ja esperanto on varsinainen yleiskieli, Suomen esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström kertoo.
Puheenjohtajan ymmärrys mullistui
Grundström itse osaa useita eri kieliä. Lukiosta hän kirjoitti aikanaan neljä laudaturia: ruotsista, saksasta, englannista ja latinasta.
1960-luvulla teinipoikana Grundströmille oli tajunnan mullistava kokemus, kun hän ensin löysi esperantoa koskevan kohdan Vilho Setälän 200-sivuisesta Taitokirjasta ja lisäksi kuunteli eri radioasemia, joista yhdeltä tuli yhtäkkiä uutisia esperantoksi.
– Kiinnostuin siitä, miten tämä kieli toimii. Vuonna 1969 pääsin osallistumaan Suomessa toista kertaa järjestettyyn maailmankongressiin ja löysin itseni satojen tai jopa tuhansien eri maalaisten ihmisten keskeltä ilman raja-aitoja, Grundström kuvailee omaa "esperanto-herätystään".
Maailmankongressit on järjestetty Suomessa aikaisemmin vuosina 1922, 1969 ja 1995. Tapahtuma on ollut kahdesti Helsingissä ja sen jälkeen Tampereella ennen Lahtea.
– Lahti oli sopivan kokoinen, tänne on nopea tulla ja mahdollisuudet tapahtuman järjestämiseen olivat ihanteelliset, Grundström perustelee.
Kieli elää maailman verkkoyhteisöissä
Käyttäjänsä mukaan esperanto on elämäntapa ja se puhkoo ihmisen ja maailman väliseen muuriin reikiä tehokkaasti.
– Voidaan sanoa niin, että englanti, saksa ja ranska ovat konttoria ja esperanto on kirjastoa ja puutarhaa, Grundström vertaa.
Esperanton taitajat ovat siirtyneet muiden ihmisten mukana kirjeenvaihdosta netin maailmanlaajuisiin verkkoyhteisöihin, mikä sopii hyvin kielen luojankin ideaan.
Silmälääkäri Ludwik Zamenhof loi kielen vuonna 1887 julkaisemalla kirjasen "Kansainvälinen kieli". Hänen tarkoituksenaan oli luoda puolueeton ja reilu yhteiskieli.
Suomen esperantoliiton arvion mukaan maailmassa esperantoa käyttää äidinkielenään 1 000 –2 000 ihmistä. Kieli voi siirtyä vanhemmalta lapselle, tai siitä voidaan edelleen kiinnostua Grundströmin tavoin löytämällä se sattumalta.
Esperanton etuna on vain noin 500 kantasanaa ja selkeä rakenne, jossa poikkeuksia ei tunneta.
Uusi puheenjohtaja valitaan tapahtumassa
Lahdessa järjestettävän maailmankongressin ohjelma sisältää muun muassa luentoja, konsertteja, esperantoksi opastettuja retkiä, eri alojen esperanton puhujien tapaamisia ja erillisen lasten leirin.
Tapahtumassa voi myös tutustua esperantonkieliseen kirjallisuuteen.
Kongressin aikana kokoontuu myös Esperanton maailmanliiton valtuusto, joka valitsee liitolle uuden puheenjohtajan. Ehdolla tulevaan tehtävään ovat yhdysvaltalainen Duncan Charters ja brasilialainen Fernando Maia.