Etelä-Amerikassa zika-virus on aiheuttanut vauvoille mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä. Etelä-Euroopassa pelätään, voisiko zika-virus levitä Ranskaan tai Espanjaan Etelä-Euroopassa esiintyvien tiikerihyttysten mukana. Suomalaisasiantuntija arvioi, että epidemian riski Euroopassa on melko pieni.
Zika-viruksen tiedetään aiheuttaneen sikiöiden kehityshäiriöitä muun muassa Brasiliassa. Osa virustartunnan saaneista raskaana olevista naisista on synnyttänyt mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä sairastavia vauvoja.
Virusta levittää Etelä-Amerikassa keltakuumehyttynen, Aedes aegypti, mutta tutkijoiden mukaan on mahdollista, että muutkin hyttyset pystyvät kuljettamaan tautia.
Independent-lehden mukaan keltakuumehyttysen lähisukulainen, tiikerihyttynen (Aedes albopictus) voi mahdollisesti levittää tautia, jolloin zika voisi levitä myös Ranskaan ja Espanjaan.
– Olen varma että tiikerihyttynen pystyy kantamaan zikaa, mutta emme ole vielä Euroopassa nähneet kuinka hyvin se voisi levittää sitä, kuvailee katalonialainen tutkimusprofessori Frederic Bartumeus Telegraph-lehdelle.
Professorin mukaan esimerkkejä tästä kuitenkin löytyy yhdeksän vuoden takaa Gabonista, jossa tiikerihyttysen havaittiin levittävän zikaa.
Zikaan ei ole olemassa hoitoa eikä rokotetta.
Suomalaisepidemiologi: Epidemian riski Euroopassa pieni
Tiikerihyttyset ovat peräisin Kaakkois-Aasiasta. Niitä löydettiin ensimmäistä kertaa Barcelonasta vuonna 2004 ja niiden uskotaan levinneen autonrenkaiden sisällä olleen seisovan veden mukana rahtikonteissa Eurooppaan.
Suomalaisasiantuntija pitää kuitenkin epidemian riskiä Euroopassa varsin matalana.
– Tästä on toki paljon puhuttu, ja Euroopan tartuntatautikeskus on tehnyt riskiarvioita asiasta. Tiikerihyttysen kyky levittää tautia on kuitenkin paljon pienempi kuin keltakuumehyttysen, sanoo epidemiologi Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Tiikerihyttysiä esiintyy muun muassa Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että sen niin sanottu vektorikapasiteetti on huomattavasti matalampi kuin keltakuumehyttysellä, Sane kertoo.
Vektorikapasiteetilla tarkoitetaan sitä, kuinka tehokkaasti jokin tietty laji pystyy levittämään virusta. Se lasketaan muun muassa sen perusteella, kuinka virus lisääntyy, kuinka usein hyttynen pistää ja miten hyttynen liikkuu ja lisääntyy.
– Tämän perustella voidaan sanoa että epidemian riski Euroopassa on aika pieni, Sane toteaa. Hyvillä seurantajärjestelmillä ja torjuntatoimilla voidaan myös rajoittaa epidemian kokoa.
Epidemian riskiä on liioiteltu
Sanen mukaan on selvää, että esimerkiksi Brasiliassa on vakava kansanterveydellinen tilanne, mutta sitä ei voi verrata Eurooppaan.
– Verrataan vaikkapa dengue-kuumeeseen. Viime vuonna isoin todettu epidemia Ranskassa oli seitsemän henkilöä, ja nämä henkilöt asuivat 300 metrin päästä toisistaan. Tartunta oli tullut matkustajalta, joka oli juuri tullut tautialueelta, Sane kertoo.
– Tilastollisesti tämä on rohkaiseva tieto: Tällaiset epidemiat ovat niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin jääneet kuitenkin hyvin pieniksi.
Sane myös korostaa, että mediassa nähdyistä kuvista ja jutuista huolimatta zika-virus ei suinkaan aiheuta kaikille altistuneille sikiöille kehityshäiriöitä.
– On hyvä muistaa että suurin osa sairastuneista - edes ensimmäisellä raskauskolmanneksella - ei saa lapselleen mitään komplikaatioita. Tällainen riski on kyllä olemassa ja sen täsmällinen suuruus on vielä epäselvä, mutta ilman muuta suurin osa ei saa mitään kehityshäiriöitä, Sane toteaa.
– Lehdistössä on nähty paljon liioitteluakin tämän leviämispotentiaalin suhteen. Zika-hysteriaan Euroopassa ei ole syytä.