Esko Aho torjuu väitteet siitä, että 90-luvun lamassa ei otettu velkaa: "Halua ei puuttunut - ongelma oli lainan saanti ja hinta"

2:33
Näin Esko Aho luonnehti kirjaprojektiaan MTV Uutiset Liven haastattelussa.

Esko Aho torjuu uudessa kirjassaan "Mustien joutsenten vuosi" moitteet 90-luvun laman hoitamisesta vain säästämällä. Ahon mukaan suurin osa valtiontalouden alijäämästä katettiin ulkomaisella velalla.

– Velanoton halua ei puuttunut. Ongelmia sen sijaan tuotti lainan saanti ja myös sen korkea hinta Velanhoidon kustannukset uhkasivat karata käsistä, toteaa Aho kirjassaan.

– Yhdeksänkymmentaluvun alun laman alla, laman keskellä ja laman jälkihoidossa syntyi varmasti virheitä. Mielikuva siitä, että elvyttämisen ja velanoton sijaan kaikkia etuuksia leikattiin, on kuitenkin perusteellisesti väärä. Suomi kattoi kansantalouden romahduksen aiheuttaman valtiontalouden alijäämän ensisijaisesti ulkomaisella velalla, kirjoittaa Aho.

Uudessa kirjassaan Mustien joutsenten vuosi Aho kuvaa ensimmäisen pääministerivuotensa mullistuksia, mutta vertaa 90-luvun alun laman asetelmia myös Suomen nykytilanteeseen. Esko Ahon mielestä hyvinvoinnin perusta pitää Suomessa rakentaa osin uusiksi.

Kauhea vuosi

Esko Aho pitää ensimmäistä pääministerivuottaan 1991 historiallisena taitekohtana. Neuvostoliitto hajosi, Suomen suunta muuttui ulkopolitiikassa ja talouden linja jouduttiin  panemaan uusiksi.

Kirjassa kerrotaan mullistusten vuoden tapahtumista laajasti: Neuvostoliiton romahduksesta Suomen EU-jäsenyyden alkukaikuihin ja yhteiskuntasopimus-yrityksestä pakkodevalvaatioon.

Ahon kirjassa "kauheaksi vuodeksi" nimetty vuosi1991 oli täynnä dramaattisia käänteitä.

Suomen hyvinvointi on vaarassa

90-luvun laman kärsimysvuosien jälkeen alkoi 15 vuoden talouskasvu, jonka aikana kansantuoite kasvoi noin 40 prosenttia.

Uudessa kirjassaan Aho pohtii myös talouden nykyistä 15 vuoden kitukasvua ja on siitä huolissaan. Kansantuotteen muutos on jäämässä 2008 jälkeen miinusmerkkiseksi.

– Finanssikriisin jälkeen me emme ole saaneet juonesta kiinni. Meillä on isoja vaikeuksia ymmärtää, mistä hyvinvointi Suomessa syntyy. Se ei synny valtion kautta ja valtion toimin, vaan se syntyy sitä kautta, että meillä on kilpailukykyinen yksityinen sektori ja erityisesti vientisektori, totesi Aho MTV:n haastattelussa.

Lama-ajan pääministeri muistuttaa, että velkaa voi ottaa, muttei loputtomasti.

– Velalla ei voi korjata yhtään ongelmaa. Velalla voi ostaa aikaa, mutta ei sillä ratkaista yhtään ongelmaa. Ei ratkaistu 90-luvun alussa, eikä voida ratkaista nytkään, sanoi Aho MTV:lle.

Rakenteita pitää uudistaa

Ahon mielestä hyvinvointi-Suomen pelastaminen vaatii rakenteellisia muutoksia. Suurin paine on työmarkkinoilla, jossa järjestelmä jo oireilee.

– Mä toivon, että molemmin puolin pöytää löytyisi nyt ymmärrystä sille, että ei euro-oloissa voida elää vanhoilla kaavoilla. Meidän täytyy löytää uusia mekanismeja tai muuten järjestelmä murtuu ja en usko että sitä kukaan haluaa. En usko että olisi Suomen etu, jos työmarkkinamekanismi jotenkin ajautuisi villiksi länneksi, arvioi Aho.

Julkisen talouden pelastaa Ahon mielestä vain tuottavuuden kasvu.

– Kuvitellaan että rahaa riittää jaettavaksi kuinka paljon tahansa. Ei se niin ole. Rahaa riittää, jos tuottavuus paranee, sanoi Aho.

Ahon viesti nykyiselle pääministeri Sanna Marinille on, että päätöksiä kannattaa tehdä nopeasti ja että päättämättä jättäminen on kaikkein huonoin vaihtoehto.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja