Yksikin kansanedustaja riittää aloittamaan eduskunnassa selvityksen, voiko kansanedustaja Rainer Erlund jatkaa tehtävässään ehdollisen vankeustuomionsa jälkeen. Helsingin hovioikeus tuomitsi kansanedustaja Rainer Erlundin 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä.
Hovioikeus kumosi tänään antamallaan päätöksellä Raaseporin käräjäoikeuden aiemman tuomion, jonka mukaan Erlund olisi syyllistynyt vain kotirauhan rikkomiseen. Kansanedustaja Rainer Erlundin asema eduskunnassa noussee uuteen harkintaan. Erlundin tänään saaman tuomion nojalla hänet voitaisiin lopulta erottaa eduskunnasta.
Ehdolliseen vankeuteen johtanut syyte sai alkunsa puheluista, jotka Erlund soitti 15-vuotiaalle hankolaistytölle viime vuoden toukokuussa. Hovioikeuden mukaan Erlund syyllistyi puheluiden aikana lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritykseen. Erlund hakee ehdolliseen vankeustuomioonsa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta
Perustuslaissa erottamismahdollisuus
Perustuslain 28 pykälässä sanotaan, että jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, eduskunta voi hankittuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi. Se tapahtuu täysistunnossa vähintään kahdella kolmasosalla
annetuista äänistä. Erottamisprosessin voi panna alulle yksikin kansanedustaja.
Jos Erlund itse pyytää eroa, eduskunta voi myöntää sen, jos se katsoo vapautuksen myöntämiseen olevan hyväksyttävän syyn. Maaliskuun alussa voimaan tulleen uuden perustuslain mukainen menettely on asiallisesti ottaen sama kuin vanhassakin perustuslaissa, vaikka lain kirjain on hieman muuttunut. Viimeksi eduskunta on erottanut kansanedustajan vankeustuomion takia joulukuussa 1993. Silloin eduskunta erotti valtakunnanoikeudessa tuomitun entisen ministerin äänestämällä äänin 134-31.