Rovaniemen hovioikeus on tuominnut vuonna 1989 syntyneen miehen törkeästä kotirauhan rikkomisesta, pahoinpitelystä ja tuhotyön yrityksestä 9 kuukauden vankeusrangaistukseen. Hovioikeus käänsi käräjäoikeuden aiemman tuomion päälaelleen.
Tuomion mukaan aiemmin rikoksista tuomittu mies tunkeutui tuntemansa miehen kotiin ikkunan kautta yöaikaan, riehui asunnossa ja sotki paikkoja sekä löi tuttavaa käsipainolla päähän kahdesti. Välikohtauksen jälkeen mies rutisteli papereita asunnon olohuoneen lattialle ja sytytti niitä palamaan.
Uhri toimi tilanteessa neuvokkaasti, sillä hän oli käsipainosta päähän saatuaan esittänyt kuollutta, jotta pahoinpitely loppuisi. Keino osoittautui toimivaksi. Koska uhri oli tajuissaan, hän sai tekijän lähdettyä sammutettua tämän sytyttämän palon.
Välikohtaus sattui Raahessa elokuussa 2016. Vuonna 2018 asiaa puitiin Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa, joka päätyi hylkäämään kaikki tunkeutujaa vastaan nostetut syytteet.
Erikoinen kuvio
Käräjäoikeus ei sinällään epäillyt asianomistajan joutuneen tunkeutujan uhriksi. Tunkeutujan henkilöllisyydestä oli kuitenkin epäselvyyttä.
Käräjäoikeus piti mahdollisena, että tekoon oli voinut syyllistyä joku muu kuin juuri teosta syytetty – tarkemmin syytetyn miehen veli.
Uhri oli nimittäin aiemmin nimennyt mahdolliseksi tekijäksi erään nuoruudessaan tuntemansa perheen pojan, täsmentämättä mistä pojasta on tarkalleen kyse.
Oikeus piti uskottavana, että mies oli tunnistanut kyseessä olevan juuri kyseisen perheen poika.
Vaikka asianomistaja oli sittemmin tunnistanut nimeomaan syytetyn miehen hyökkääjäksi, oikeuden mukaan jäi näyttämättä, että juuri hän olisi tunkeutunut uhrin asuntoon.
Oikeuden perustelut
Käräjäoikeus perusteli omassa päätöksessään aikoinaan asiaa näin:
– Nyt kyseessä olevassa tapauksessa uskottavana voidaan pitää sitä, että [asianomistaja] on havainnut tekijän olleen [erään perheen] poika. Asiassa on kuitenkin [syytetyn] omalla kertomuksella tullut toteennäytetyksi se, hänellä on pikkuveli.
– Siten pelkät löydökset [asianomistajan] kotoa ilman asiaan kuuluvia DNA-näytteitä, asiassa esitetyn hätäkeskustallenteen sisältö tai todistajan [asianomistajasta] tekemät havainnot eivät tässä asiassa riitä osoittamaan sitä, että juuri [syytetty] olisi tunkeutunut [asianomistajan] kotiin ja menetellyt syytekohdissa kuvatulla tavalla.

