Ruotsin pääministeri Kristersson ja Turkin presidentti Erdogan tapasivat tänään Ankarassa Turkissa.
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin mukaan Turkille on tärkeintä, että Ruotsi muuttaa asennettaan terrorismin vastaisessa taistelussa.
– Turkki on aina tukenut Naton avoimien ovien politiikkaa. Siksi suostuimme neuvottelujen aloittamiseen Madridissa (Naton huippukokouksessa), Erdogan vakuutti.
Erdoganilta kysyttiin, mitä osaa Madridin Nato-huippukokouksen sopimuksesta Ruotsi ei ole noudattanut ja montako ihmistä Turkki vaatii Ruotsin luovuttavan Turkkiin.
Erdogan vastasi, etteivät määrät ole niin tärkeitä ja niistä voidaan aina neuvotella.
Tämän jälkeen hän kuitenkin mainitsi yhden tietyn henkilön, jonka luovuttamista Turkki hänen mukaansa pitää tärkeänä.
Erdogan myös lisäsi, ettei ongelma koske vain Ruotsia.
Presidentin mukaan Turkin terroristeina pitämiä henkilöitä elää rauhassa myös esimerkiksi Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa. Kaikki kolme ovat Nato-maita.
Kristersson tapasi Ankarassa myös Turkin parlamentin puhemiehen Mustafa Sentopin. Sentopin mukaan Ruotsilla on vielä monta askelta otettavana ennen Nato-jäsenyyden toteutumista.
Turkin lisäksi Nato-maista ainoastaan Unkari ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä.
Vaaleissa pitää olla jotain näytettävää kansalaisille, Erdogan vihjasi
Erdogan sanoi Turkin hallituksen panneen tyytyväisenä merkille Ruotsin uuden hallituksen kannanotot.
Hän sanoi odottavansa lisää edistystä Ruotsin, Suomen ja Turkin kolmenvälisistä neuvotteluista, jotka pidetään myöhemmin tässä kuussa Tukholmassa.
Ensimmäinen vastaava kolmenvälinen tapaaminen pidettiin aiemmin Suomessa.
Pääministeri Kristersson puolestaan vakuutti Erdoganin tapaamisen jälkeen Ruotsin ymmärtävän Turkin turvallisuushuolet.
Hän korosti Ruotsin pitävän kurdijärjestö PKK:ta terroristijärjestönä ja Ruotsin myös ymmärtävän, kuinka paljon Turkki on joutunut kärsimään terrorismista.
Erdogan viittasi tiistain lehdistötilaisudessa pariinkin otteeseen Turkin ensi kesän vaaleihin ja vihjasi siitä, että Turkin hallituksen täytyy osoittaa vaalien lähestyessä kansalaisille, että se toimii terroriuhkaa vastaan.